Sijoitustuotteiden vertailu

Artikkelin indeksi
Sijoitustuotteiden vertailu
Rahastopalvelut helpottavat vertailua
Tunnuslukuja
Kaikki sivut

Sijoitustuotteiden runsaus voi tehdä niiden vertailusta ylivoimaiselta vaikuttavan tehtävän. Vertailua helpottaa kuitenkin tuotteiden jakaminen vertailukelpoisiin ryhmiin ja alalla vakiintuneiden tunnuslukujen käyttö.

Tässä artikkelissa käsitellään keskeisiä tunnuslukuja ja seikkoja joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Numeroita ja tunnuslukuja ei tarvitse pelästyä, sillä niiden käyttö on varsin yksinkertaista.

 

Tuotto ja riskisuhteutettu tuotto

Sijoitustuotteita vertailtaessa on aina se vaara, että verrataan omenoita appelsiineihin, eli kahta täysin erilaista tuotetta keskenään. Sijoitusten raakatuottoja ei ole mielekästä verrata keskenään. Vertailussa tulee huomioida millaisella riskillä tuotto on saavutettu. Parhaiten vertailu tapahtuu vertaamalla keskenään samantyyppisiä sijoituskohteita ja käyttämällä tarpeen vaatiessa riskisuhteutetun tuoton tunnuslukuja.

Sharpen luku on sopiva mittari samantyyppisten sijoitusten keskinäiseen vertailuun. Sharpen luku saadaan jakamalla sijoituskohteen riskittömän tuoton ylittävä tuotto kohteen riskillä. Sharpen luku löytyy valmiiksi laskettuna esimerkiksi sijoitusrahastoille (mm. Morningstar-rahastopalvelusta).

Sharpen luvun käyttö on suoraviivaista: suurempi sharpen luku on parempi. Vaikka sharpen luku huomioikin riskin, soveltuu se parhaiten samantyyppisten kohteiden keskinäiseen vertailuun. Sharpen luku kykenee huomioimaan vain toteutuneen riskin. Ainahan riski ei toteudu ja hyvinkin riskipitoisena pidetty sijoituskohde voi tuottaa tasaista ja hyvää tuottoa, eli saavuttaa korkean sharpen luvun.

Vertailuindeksit

Sijoitustuotteiden markkinoinnissa ja tuoton raportoinnissa käytetään usein hyväksi erilaisia markkinaindeksejä, joihin tuotteiden kehitystä verrataan. Aina valittu indeksi ei teknisistä tai muista syistä kuitenkaan vastaa parhaiten sijoitustuotteen riskiä ja tuottoa.

Osakeindeksejä on kahta lajia: hinta- ja tuottoindeksejä. Hintaindeksi sisältää osakkeiden hinnanmuutoksen, mutta ei osinkoja. Tuottoindeksi sisältää myös osingot. Vertailuindeksinä tulisi käyttää tuottoindeksiä, jolloin salkunhoidosta saadaan parempi kuva.

Rahastosijoittaja saa indekseistä mielenkiintoista tietoa internetissä toimivista rahastopalveluista (Morningstar ja Eufex). Nämä palvelut hakevat tilastollisia menetelmiä käyttäen rahastolle parhaiten sopivan indeksin (best fit index). Tämän indeksin yhteydessä esitetään kolme tunnuslukua: R2-selitysaste, beta ja alfa. R2 kuvaa indeksin sopivuutta rahastoon. Sen voi tulkita kuvaavan sitä, kuinka monta prosenttia indeksi selittää rahaston liikkeistä. Jos R2 on 100 %, seuraa rahasto täydellisesti indeksin liikkeitä. Beta kuvaa rahaston muutosherkkyyttä indeksin liikkeisiin (ks. tunnusluvut). Alfa kuvaa rahaston saavuttamaa riskisuhteutettua yli- tai alituottoa indeksiin verrattuna. Näiden tunnuslukujen avulla on helppoa selvittää, poikkeaako rahaston kehitys merkittävästi indeksistä ja saavuttaako rahasto aktiivista lisätuottoa.


Salkunhoito ja sijoituskustannukset

Tuotot ja riskit vaihtelevat, mutta sijoituskustannukset pysyvät. Edellisen pohjalta ei liene yllätys, että useiden tutkimuksien mukaan juuri salkunhoidon kustannukset selittävät muita tekijöitä paremmin sijoittajan saamaa lopullista tuottoa.

Sijoittajan tulisikin huolellisesti vertailla eri sijoitusvaihtoehtoja ja pyrkiä löytämään kustannustehokkaita sekä tuottavia vaihtoehtoja. Joskus sijoitustuotteen kokonaiskustannuksien selvittäminen vaatii kuitenkin melkoista salapoliisin työtä. Epäselvissä tilanteissa kuluista kannattaa aina kysyä suoraan sijoitustuotteen tarjoajalta. Nykyinen arvopaperimarkkinalainsäädäntö velvoittaa palveluntarjoajan antamaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin riittävät tiedot mm. palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.


 

 

Rahastopalvelut helpottavat vertailua

Internetissä toimivat rahastopalvelut, kansainvälinen Morningstar (www.morningstar.fi) ja kotimainen Eufex (www.eufex.fi), helpottavat suuresti sijoitusrahastojen vertailua. Palvelut luokittelevat sijoitusrahastot vertailukelpoisiin rahastoluokkiin ja antavat rahastoille tähtiä historiallisen riskisuhteutetun menestyksen perusteella.

Rahastopalvelut tarjoavat erinomaisen lähtökohdan rahastojen keskinäiseen vertailuun. Palveluja käytettäessä on kuitenkin muistettava, että tähdet perustuvat rahaston historialliseen menestykseen eivätkä takaa, että rahasto on hyvä sijoitus myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi tutkijat Christopher Blake ja Matthew Morey ovat selvittäneet Morningstarin tähtien ennustusvoimaa. Heidän tutkimuksensa "Morningstar's Ratings and Mutual Fund Performance" julkaistiin Journal of Financial and Quantitative Analysis -lehdessä syyskuussa 2000.

Tutkimuksen mukaan Morningstarin alimmat luokitukset – yksi tai kaksi tähteä – ennakoivat varsin hyvin rahaston kehityksen pysymistä heikkona myös jatkossa. Ennustusvoima ylemmissä luokissa osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi. Tutkijat eivät löytäneet selvää tilastollista näyttöä siitä, että viiden tähden rahastot voittaisivat neljän tai kolmen tähden rahastot jatkossa.
Rahastoluokitusten ennustuskyky palaa viime kädessä kysymykseen, onko sijoitusrahastojen menestyksessä pysyvyyttä vai vaihtelevatko kärkisijat enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Tutkimus on löytänyt vain heikkoa ja ristiriitaista todistusaineistoa menestyksen pysyvyydestä. Sijoittajan kannalta mielenkiintoista on, että vahvinta pysyvyys on ollut heikoimpien rahastojen keskuudessa. Heikoimmat rahastot suhteessa vertailukelpoisiin rahastoihin ovat heikkoja todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Tämä selittyy osittain heikkojen rahastojen perimillä suuremmilla palkkioilla.


Tunnuslukuja

Seuraavassa käsitellään yleisimpiä sijoituskohteiden tunnuslukuja tulkintaohjeineen. Tunnuslukuja luettaessa on hyvä tarkastella useaa tunnuslukua yhtä aikaa kokonaiskuvan saamiseksi. On myös hyvä pitää mielessä, että tunnusluvut perustuvat historiatietoon ja niiden arvot voivat muuttua.

Alfa

Alfa (Jensenin alfa) ilmaisee, kuinka paljon sijoitus on tuottanut yli tai alituottoa verrattuna sen sisältämään markkinariskiin (beta-riski). Positiivinen alfa kertoo, että sijoitus on tuottanut enemmän kuin vastaavan riskitason markkinasijoitus (indeksi). Tunnuslukua käytetään esimerkiksi sijoitusrahastojen yhteydessä rahastopalveluissa.

Beta

Beta kuvaa sijoituksen markkinariskiä ja muutosherkkyyttä markkinan (indeksin) muutoksille. Beta 1 tarkoittaa, että arvopaperin (tai salkun) sisältämä markkinariski vastaa indeksiä. Alle yhden beta merkitsee, että arvopaperin (tai salkun) markkinariski on keskimääräistä pienempi, ja yli yhden vastaavasti suurempi.

Beta kuvaa myös sijoituksen arvon muutosherkkyyttä indeksin muutoksille: jos indeksi nousee (laskee) yhden prosentin, odotetaan esimerkiksi sijoituksen jonka beta on 0,7 nousevan (laskevan) 0,7 prosenttia. Betaa käytetään osakkeiden ja esimerkiksi sijoitusrahastojen yhteydessä rahastopalveluissa.

Duraatio

Duraatiota käytetään korkosijoitusten yhteydessä. Duraatio kuvaa korkoinstrumentin (myös korkosalkun tai korkorahaston) keskimääräistä takaisinmaksuaikaa huomioiden rahan aika-arvon. Duraatio ilmoitetaan vuosina. Duraatio kuvaa myös korkoriskin suuruutta. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi korkoriski. Korkoriski merkitsee sitä, että korkosijoitusten markkina-arvot vaihtelevat korkotason mukana. Kun markkinakorko nousee, laskevat korkosijoitusten hinnat. Vastaavasti korkojen laskiessa korkosijoitusten hinnat nousevat.

Pienillä koron muutoksilla (modifioitu) duraatio kuvaa lainapaperin hinnan muutosta korkotason muuttuessa. Jos korkotaso nousee (laskee) x prosenttia, laskee (nousee) lainapaperin hinta x * modifioitu duraatio prosenteissa. Kaava antaa mielekkäitä tuloksia vain hyvin pienillä koron muutoksilla.

Sharpen luku

Sharpen luku kertoo sijoituksen riskisuhteutetusta tuotosta. Se lasketaan vähentämällä sijoituksen tuotosta riskitön korko ja jakamalla tulos sijoituksen riskillä (volatiliteetti). Tunnusluvun avulla on helppoa vertailla esimerkiksi sijoitusrahastoja keskenään: mitä suurempi sharpen luku, sitä parempi on riskisuhteutettu tuotto.

TER

TER-luku (Total Expense Ratio) kertoo sijoitusrahaston perimien kokonaiskulujen prosenttiosuuden tarkastelujakson suurimmasta rahastopääomasta (joskus käytetään keskimääräistä pääomaa). TER-luku sisältää hallinnointi-, säilytys- ja palkkiokulut, mutta ei kaupankäyntikustannuksia. Myöskään merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä muut mahdolliset sijoittajan suoraan maksamat kulut eivät sisälly TER-lukuun. Sijoitusrahastoyhdistys suosittelee julkistamaan kaupankäyntikustannukset rahaston vuosikertomuksessa ja osavuosiraporteissa.

Tracking error

Tracking error –luku kuvaa sijoitustuotteen, esimerkiksi sijoitusrahaston, kykyä seurata vertailuindeksiä. Mitä pienempi tracking error on, sitä tarkemmin sijoitustuotteen tuotto on seurannut indeksiä. Matemaattisesti luku on sijoitustuotteen ja vertailuindeksin tuottoeron keskihajonta. Tracking error –luvun katsotaan myös kuvaavan ns. aktiivista riskiä, poikkeamista indeksistä.

Volatiliteetti

Volatiliteetti kuvaa sijoituksen arvonvaihtelun suuruutta, eli riskiä. Mitä suurempi volatiliteetti, sitä suuremmat ovat sijoituksen arvon muutokset. Volatiliteetti ilmoitetaan yleensä prosentteina vuodessa. Matemaattisesti volatiliteetti on sijoituksen tuoton keskihajonta.



© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Onko indeksisijoitus paras sijoitus?

article thumbnail Akateeminen sijoitustutkimus neuvoo yleensä sijoittajia laittamaan valtaosan sijoitussalkun...
Lue lisää...

Älä ole huono sijoittaja

article imageSijoittajat vaarantavat oman varallisuutensa monin tavoin: He käyvät liian usein osakekauppaa. He...
Lue lisää...

Ovatko ennusteet kolikonheittoa?

article thumbnail Osakekurssien muutokset ovat pitkälle satunnaisia, eikä kukaan voi varmuudella ennustaa...
Lue lisää...

Lahjaksi arvopapereita

article thumbnail Lahjoja on mukava antaa ja saada, mutta toisinaan sopivan lahjan keksiminen vaikkapa lapsille tai...
Lue lisää...