Korkokäyrä antaa tärkeää tietoa sijoittajalle

Talouslehden sivulta löytyy kuvaaja, johon on piirretty eripituisten markkinakorkojen tuotot. Taitavalle sijoittajalle korkokäyrä antaa paljon tietoa markkinaodotuksista.

Suomen korkoja esittävän kuvaajan lyhyet korot ovat euroalueen euribor-korkoja ja pitkät korot valtion obligaatioiden tuottoja jälkimarkkinoilla. Korkokäyrää kutsutaan usein myös tuottokäyräksi. Normaalisti korkokäyrä on loivasti oikealle nouseva, eli ns. pitkästä rahasta maksetaan parempaa korkoa, mutta myös muut korkokäyrän muodot ovat mahdollisia. Miksi eri ajaksi lainattavasta rahasta maksetaan erisuuruista vuosikorkoa, ja mitä sijoittaja voi päätellä korkokäyrän muodosta?

Suosituimmat teoriat korkokäyrän aikarakenteen selityksiksi ovat odotushypoteesi ja likviditeettiteoria. Odotushypoteesin mukaan pitkät korot heijastavat tulevien lyhyiden korkojen tasoa. Nouseva korkokäyrän muoto siis ennustaa lyhyiden korkojen nousevan tulevaisuudessa. Laskeva korkokäyrän muoto taas kertoo markkinoiden uskovan lyhyiden korkojen laskuun. Likviditeettiteorian mukaan sijoittajat suosivat lyhyitä korkosijoituksia ja vaativat pitkistä sijoituksista parempaa tuottoa mm. korkoriskin ja pidempään laina-aikaan liittyvän suuremman epävarmuuden takia. Yhdessä nämä teoriat selittävätkin varsin hyvin korkokäyrän muodon, mutta eivät varsinaista korkojen tasoa.

Lyhyiden markkinakorkojen taso määräytyy pitkälti keskuspankin toimien seurauksena. Keskuspankki voi korkoa nostamalla pyrkiä hillitsemään talouden kasvua ja siten torjua inflaatiota. Korkoa laskemalla keskuspankki taas elvyttää liiaksi hidastunutta talouskasvua. Pitkät korot määräytyvät sen mukaan, mikä on korkopapereiden kysyntä ja tarjonta markkinoilla. Pitkä korkotaso heijastelee myös markkinoiden inflaatio-odotuksia ja näkemystä talouden yleisestä tilasta. Korkokäyrän lukeminen antaakin taitavalle sijoittajalle hyödyllistä tietoa markkinoiden tulevaisuudennäkymistä.

Vinkki: Fidelityn sivuilta löytyy mielenkiintoinen java-työkalu, jonka avulla voi tutkia Yhdysvaltojen korkokäyrän (korkojen tuottokäyrä) rakennetta vuodesta 1977 aina nykyhetkeen.

Historical Yield Curve -sivusto löytyy osoitteesta:
fixedincome.fidelity.com/fi/FIHistoricalYield

 

Korkokäyrä suhdanteiden tulkkina

Tutkimusten mukaan pörssiosakkeiden hintatason muutos on positiivisessa riippuvuussuhteessa lyhyisiin korkoihin ja negatiivisessa riippuvuussuhteessa pitkiin korkoihin.1 Lyhyiden korkojen nousun pitäisi siis heijastua osakkeiden hinnan nousuna ja laskun taas hintatason laskuna. Pitkien korkojen nousu laskee osakkeiden hintatasoa ja lasku vastaavasti nostaa. Nämä riippuvuussuhteet eivät ole kuitenkaan kovinkaan vahvoja. Teoreettisesti osakkeiden korkoriippuvuutta selitetään sillä, että lyhyet korot kertovat reaalitalouden kasvuodotuksista. Pitkät markkinoilla määräytyvät korot ovat taas komponentti korossa, jolla sijoittajat diskonttaavat yritysten tulevaa vapaata kassavirtaa nykypäivään. Koron noustessa tulevien tuottojen nykyarvo laskee, ja näin osakkeiden arvostus laskee. Kallistunut lainaraha vaikuttaa myös suoraan yritysten tuloksiin korkokustannusten kautta.

Tämän yksinkertaisen tulkinnan lisäksi korkokäyrällä on mielenkiintoinen dynamiikka, joka antaa sijoittajalle lisätietoa markkinoiden suhdanneodotuksista. Korkokäyrä ei toki ole mikään oikotie onneen, mutta sen tulkinta on sijoittajalle yksi hyvä perustyökalu muiden joukossa. Korkokäyrän avulla voi karkeasti kuvailla talouden suhdannesykliä seuraavasti:

Jyrkkä korkokäyrä ennustaa talouden nopeaa elpymistä

Talouden kääntyessä nousuun korkokäyrä usein jyrkkenee. Keskuspankin elvyttävä politiikka on painanut lyhyet korot alas, ja markkinoiden usko positiiviseen talouskehitykseen nostaa pitkiä korkoja. Taloudessa alkaa olla kasvua, ja inflaatio on alhaalla. Tämä korkoympäristö suosii erityisesti osakesijoituksia. Osakesijoittaja hyötyy yritysten paranevista suhdannenäkymistä.

Tasoittuva korkokäyrä voi ennustaa talouskasvun hidastumista

Taloudellisen aktiviteetin kasvaessa keskuspankki huolestuu hintojen noususta ja ryhtyy torjumaan inflaatiota nostamalla korkoa. Korkotason nousu tekee lainanoton kalliiksi ja alkaa hillitä talouden kysyntää.

Joukkovelkakirjoihin sijoittaneen kannalta merkittävä korkotason nousu on huono uutinen. Joukkovelkakirjojen ja osakkeiden ajatellaan olevan vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Kun osakemarkkinat näyttävät sijoittajien kannalta edullisilta, nämä myyvät joukkovelkakirjoja ja ostavat osakkeita. Ostopaine nostaa osakkeiden hintoja, ja joukkovelkakirjojen myynti taas laskee velkakirjojen hintoja, eli nostaa niistä saatavaa tuottoa (korkoa). Joukkovelkakirjojen hintojen lasku tuo niiden omistajille pääomatappioita.

Korkokäyrän tasoittuminen kasvusyklin jälkeen ennakoi talouden hidastumista. Keskuspankin koronnostot ovat korottaneet lyhyitä korkoja niin, että ne lähestyvät pitkien korkojen tasoa.

Käänteinen korkokäyrä viestii taantumasta

Korkokäyrä voi kääntyä myös ns. käänteiseksi, jolloin pitkä raha on edullisempaa kuin lyhyt. Tällainen korkokäyrä ennakoi taantumaa ja on osakesijoitusten kannalta erittäin vahingollinen.

Käänteinen korkokäyrä on ollut hyvin osuva suhdannetulkki. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käänteinen korkokäyrä (10 vuoden ja 3 kuukauden valtion korkopapereiden erotus) on vuodesta 1970 onnistunut ennakoimaan kaikki kuusi taantumaa.

Kokeneet korkosijoittajat siirtyvät käänteisen korkokäyrän vallitessa usein suosimaan pidempiä korkoja. Tämä voi vaikuttaa nurinkuriselta, koska sijoittaja valitsee pidemmän rahan tarjoaman pienemmän korkotuoton. Lyhyet korot eivät kuitenkaan pitkään pysy poikkeuksellisen korkealla tasolla, ja siirtymällä pidempiin korkoihin sijoittaja "lukittautuu" korkeaan korkotuottoon. Korkojen kääntyessä myöhemmin laskuun joukkovelkakirjojen arvot nousevat, ja sijoittaja saa pääomavoittoja. Kun keskuspankki muuttaa jälleen korkopolitiikan elvyttäväksi, palataan normaaliin lievästi nousevaan korkokäyrään.

Edellä esitetty kuvaus sijoitusinstrumenttien hintojen liikkeistä on vain suuntaa-antava. Korkoympäristön lisäksi sijoitusinstrumenttien arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Käytännön sijoituspäätösten tulee aina perustua henkilökohtaisten tavoitteiden, riskinsietokyvyn ja markkinoiden kokonaistilanteen arviointiin.

 

 

1. Nasseh Alireza and Strauss Jack, 2000. Stock Prices and Domestic and International Macroeconomic Activity: A Cointegration Approach. Quarterly Review of Economics and Finance 40, 229-245.



© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Sijoittajan huoneentaulu

article thumbnail
Lue lisää...

Kansainvälisen sijoitussalkun rakentaminen

article thumbnail Sijoittajien yleinen helmasynti, ympäri maailmaa, on painottaa sijoituksissa voimakkaasti...
Lue lisää...

Korkokäyrä antaa tärkeää tietoa sijoittajalle

article thumbnail Talouslehden sivulta löytyy kuvaaja, johon on piirretty eripituisten markkinakorkojen tuotot....
Lue lisää...

Geenitkin vaikuttavat sijoitusmenestykseen

article thumbnail Käytännössä jokainen sijoittaja sortuu joskus tavallisiin sijoitusvirheisiin; ”liiallinen...
Lue lisää...