Mitä ovat warrantit?

Warrantti on monelle sijoittajalle vielä uusi tuttavuus, vaikka Helsingin arvopaperipörssissä warranteilla on käyty kauppaa vuodesta 1999 ja muualla Euroopassa jo vuodesta 1986. Warrantit ovat arvopapereita, jotka vastaavat taloudelliselta luonteeltaan optioita.

 

Warrantin toiminta

Warrantit ovat pankin tai pankkiiriliikkeen liikkeellelaskemia arvopapereita. Warrantit säilytetään sijoittajan arvo-osuustilillä ja niillä käydään kauppaa pankin tai välittäjän kautta kuten osakkeilla.

Warrantteja on kahta perustyyppiä: osto- ja myyntiwarrantit. Ostowarrantti antaa oikeuden hankkia kohde-etuus ennalta määrättyyn ns. toteutushintaan. Myyntiwarrantti taas antaa oikeuden myydä kohde-etuus toteutushinnalla. Kohde-etuus voi olla osake, valuutta, indeksi tai esimerkiksi raaka-aine. Tässä artikkelissa käsitellään osakewarrantteja, mutta perusperiaate on muissakin warranteissa sama.

Yhtiö, jonka osake on kohde-etuutena, ei saa warrantista mitään suorituksia, eikä warrantti anna oikeuksia yhtiötä kohtaan. Yksi warrantti ei yleensä vastaa yhtä osaketta, vaan warrantteja tarvitaan useita. Osakkeen suhdetta warranttien määrään kutsutaan warrantin kertoimeksi (osake/ warranttia).

Warrantilla on aina rajallinen elinikä, ns. juoksuaika. Eräpäivänä ei vaihdeta osakkeita ja rahaa, vaan liikkeellelaskija maksaa warrantin ehtojen mukaisesti määräytyvän nettoarvon. Ostowarrantilla on eräpäivänä arvoa, jos osakkeen kurssi on warrantin toteutushinnan yläpuolella. Myyntiwarrantilla on vastaavasti arvoa, jos osakkeen kurssi on warrantin toteutushinnan alapuolella. Warrantti voi myös raueta arvottomana, jolloin sijoittaja menettää siihen sijoittamansa varat.

Warrantteja, jotka voidaan toteuttaa vain eräpäivänä, kutsutaan eurooppalaisiksi warranteiksi. Amerikkalaiset warrantit voidaan toteuttaa milloin tahansa voimassaoloaikana. Sijoittaja voi kuitenkin aina myydä eurooppalaisen warrantin juoksuajan kuluessa ja näin kotiuttaa syntyneen voiton tai rajata tappion.

Koska warrantissa maksetaan osto- tai myyntioikeudesta, ovat sen hinnanmuutokset suurempia kuin kohde-etuuden hinnan muutokset. Warrantti voi menettää arvonsa kokonaan, mutta sen arvo voi myös moninkertaistua. Ilmiötä kutsutaan warrantin vipuvaikutukseksi.

Tutustu tarkoin listalleottoesitteeseen

Kuten edellä on todettu, warrantti voi raueta arvottomana. Tämän takia kaikkia varoja ei pidä koskaan sijoittaa warrantteihin. Rajoitetun juoksuajan ja vipuvaikutuksen takia sijoitus warrantteihin on aina myös riskipitoisempi kuin suora sijoitus osakkeisiin.

Warrantteihin ei kannata sijoittaa, jos niitä ei ymmärrä täysin. Koska warranteissa on hyvin paljon eroja, tulee aina ennen sijoittamista tutustua yksityiskohtaisesti jokaiseen warranttiin lukemalla sen listalleottoesite. Korkean riskin vuoksi warrantteihin on syytä sijoittaa vain pieni osuus varoista. Kuitenkin oikein käytettyinä niillä voidaan päästä hyvään tuottoon rajatulla riskillä.

Sijoittajalla on monia tapoja hyödyntää warrantteja. Osakekurssin voimakkaaseen nousuun uskova sijoittaja voi hyödyntää näkemystään ostamalla ostowarrantteja. Warranttien ostoon tarvitaan huomattavasti vähemmän pääomaa kuin osakkeiden suoraan ostoon tarvittaisiin. Kurssilaskusta taas voidaan hyötyä hankkimalla osakkeen myyntiwarrantteja sopivalla toteutushinnalla.

Viimeksi päivitetty 07.11.2013 11:46

© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös