Sijoitusrahastot

Rahastosijoittaminen on sijoitusmuoto, jossa sijoittajien varat kerätään yhteiseen sijoitusrahastoon ja sijoitetaan edelleen markkinoille rahaston sääntöjen mukaisesti. Sijoittajat omistavat rahasto-osuuksia, jotka antavat yhtäläisen oikeuden rahaston varoihin. Sijoitusrahastoa hallinnoi rahastoyhtiö. Yhdellä rahastoyhtiöllä on yleensä useita sijoitusrahastoja hallinnoitavana.

Rahaston käytännön sijoitustoiminnasta vastaa rahastolle nimetty salkunhoitaja. Rahaston hoitaminen voi tapahtua myös tiimityönä, jolloin rahastolla on useampia salkunhoitajia. Salkunhoitajana voi myös toimia erillinen varainhoitoon erikoistunut yhteisö. Sijoitusrahastotoiminta on luvanvaraista, ja rahastoyhtiöitä valvoo Finanssivalvonta.

Rahastosijoittamisen etuja ovat sijoitusten hajautus jo pienellä pääomalla, ammattimainen salkunhoito, helppo pääsy eri markkinoille ja nopea rahaksi -muutettavuus (rahasto-osuudet lunastetaan vaadittaessa).

 

Sijoitusrahastotyypit

Sijoitusrahastot luokitellaan osake-, yhdistelmä-, korko-, vipu- ja hedge-rahastoihin. Tätä jakoa käytetään erityisesti talouslehdistössä. Osakerahastot sijoittavat varansa pääasiassa osakkeisiin noudattamalla rahaston säännöissä mainittuja painotuksia. Yhdistelmärahastot sijoittavat salkunhoitajan näkemyksen mukaan sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin. Korkorahastot sijoittavat pääasiassa korkoinstrumentteihin. Korkorahastot jaetaan korkoinstrumenttien takaisinmaksuajan mukaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän koron rahastoihin.

Vipu- ja hedge-rahastot sijoittavat osakkeiden ja korkoinstrumenttien lisäksi johdannaisiin. Johdannaisia voidaan käyttää lisäriskin ottamiseen suuremman sijoitustuoton tavoittelemiseksi tai sijoitussalkun suojaamiseen. Vipurahastot käyttävät johdannaisia tavoitellakseen suurempaa tuottoa, ja niiden arvon muutokset voivat olla suuria. Hedge-rahastot taas tavoittelevat johdannaisten käytöllä ns. absoluuttista tuottoa markkinatilanteesta riippumatta.

Näiden laajojen luokkien sisällä on hyvin erilaisin sijoitusstrategioin ja -tavoittein toimivia rahastoja. Rahaston toimintaperiaatteet selviävät parhaiten tutustumalla rahastoesitteeseen, jonka saa rahastoyhtiöstä.

Rahastoista on helppo saada tietoa

Sijoitusrahastoja löytyy lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin sijoitustarpeisiin. Suomessa sijoittajan ulottuvilla on jo useita satoja sijoitusrahastoja. Sijoitusrahastojen vertailua helpottavat internetin rahastopalvelut. Ne luokittelevat sijoitusrahastot vertailukelpoisiin rahastoluokkiin ja antavat rahastoille tähtiä historiallisen riskisuhteutetun menestyksen perusteella.

Suomessa rahastoja luokittelevia palveluja on kaksi: kansainvälisesti toimiva Morningstar (www.morningstar.fi) ja kotimainen Eufex (www.eufex.fi). Molempien käyttö on sijoittajalle ilmaista, ja palvelut tarjoavatkin erinomaisen lähtökohdan rahastojen keskinäiseen vertailuun.

Rahastokohtaisen tiedon peruslähde on rahastoesite. Sijoitusrahastoista on nykyisin saatavana kaksi rahastoesitettä: varsinainen rahastoesite ja yksinkertaistettu rahastoesite. Yksinkertaistetusta rahastoesitteestä löytyvät rahaston perustiedot helposti omaksuttavassa muodossa. Lain mukaan sen tulee sisältää olennaiset ja riittävät tiedot rahaston sijoitustoiminnan tavoitteista ja siihen liittyvistä riskeistä, kulurakenteesta sekä hallinnosta. Lisätietoa haluavat löytävät varsinaisesta rahastoesitteestä yksityiskohtaisemmat kuvaukset.

Aktiivinen vai passiivinen salkunhoito?

Sijoitusrahastot voidaan jakaa salkunhoidon mukaan aktiivisesti ja passiivisesti hallinnoituihin rahastoihin. Aktiivisesti hallinnoidussa sijoitusrahastossa salkunhoitaja pyrkii voittamaan vertailuindeksin tuoton. Passiivisesti hallinnoidut rahastot minimoivat sijoituskustannuksia ja pyrkivät seuraamaan mahdollisimman tarkkaan valitun markkinaindeksin tuottoa.

Aktiivisen salkunhoidon hyvä puoli on mahdollisuus indeksiä parempaan tuottoon. Riskinä luonnollisesti on tuoton jääminen indeksiä heikommaksi. Passiivisen indeksisijoittamisen hyvä puoli on juuri kustannustehokkuus. Koska passiiviset rahastot, indeksirahastot ja pörssissä listatut indeksiosuusrahastot (ETF), eivät vaadi kallista hallinnointia, on niiden palkkiorakenne selkeästi vastaavia aktiivisesti hallinnoituja rahastoja edullisempi.

Akateemiset sijoitustutkimukset ovat osoittaneet, että valtaosa salkunhoitajista häviää vertailukelpoiselle markkinaindeksille ja sijoittajan on siten vaikea etukäteen poimia menestyvät salkunhoitajat kymmenien vaihtoehtojen joukosta. Aktiivisen salkunhoidon riskejä voi helposti pienentää rakentamalla rahastosalkun, jossa on kiinteä ydinosa. Ydin muodostuu laajasti hajautetuista indeksisijoituksista, joiden kulurakenne on mahdollisimman kevyt. Tämän perustan päälle sijoittaja voi valita riskinottohalunsa ja näkemyksensä mukaan erilaisia aktiivisesti hallinnoituja rahastoja.

Rahastosijoittamisen kustannukset

Rahaston hoidosta joutuu luonnollisesti maksamaan. Rahastoyhtiö veloittaa sijoitusrahastolta hallinnointipalkkiota rahaston sääntöjen mukaisesti. Hallinnointipalkkio veloitetaan suoraan rahaston pääomasta, ja se on valmiiksi huomioitu rahasto-osuuden päivän arvossa. Hallinnointipalkkio voi olla kiinteä prosenttiosuus tai osittain rahaston tuottoon sidottu.

Lisäksi sijoittaja voi joutua maksamaan merkintä- ja lunastuspalkkion rahasto-osuuksia hankkiessaan ja luovuttaessaan. Muita rahastosijoitusta rasittavia kuluja ovat rahaston sisäiset säilytysmaksut ja kaupankäyntikustannukset, jotka myös on huomioitu rahaston päivän arvossa. Kaupankäynti- ja säilytyskuluja ei yleensä ilmoiteta rahastojen markkinoinnissa, ja ne käyvätkin ilmi vain rahastoesitteeseen tutustumalla. Rahastosijoittajan on aina syytä olla kustannustietoinen ja seurata, miten laadukasta salkunhoitoa hän palkkioita vastaan saa.

Indeksiosuusrahasto on kustannustehokas vaihtoehto

Pörssissä listatut indeksiosuusrahastot (engl. Exchange Traded Fund, ETF) tarjoavat sijoittajalle kustannustehokkaan vaihtoehdon rahastosijoittamiseen. Indeksiosuusrahastot ovat yleensä passiivisesti hallinnoituja, ja ne pyrkivät seuraamaan tietyn indeksin kehitystä.

Indeksiosuusrahaston tärkein etu on pienet kustannukset. Hallinnointipalkkio on indeksiosuusrahastossa tavallisesti 0,10–0,50 prosentin luokkaa, kun taas aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa se on yleensä yhdestä kolmeen prosenttia. Indeksiosuusrahastoja käsitellään lähemmin omassa artikkelissaan.

Myös rahastosijoitukset kannattaa hajauttaa

Vaikka yksikin sijoitusrahasto on jo hajautettu sijoitus, on sijoittajan syytä huolehtia myös rahastosijoitusten riittävästä maantieteellisestä ja toimialahajautuksesta. Sijoittamalla usealle toimialalle ja hajauttamalla sijoitukset myös maantieteellisesti saadaan rahastosalkun riskiä pienennettyä.

Sijoituksia ei myöskään kannata keskittää pelkästään viime vuosina menestyneisiin rahastoihin. Osakemarkkinoilla mikään tietty toimiala tai sijoitustyyli ei tuota jatkuvasti parasta tulosta. Markkinatilanne voi suosia jotakin hetken ja nostaa seuraavaksi jonkun toisen voittajaksi. Näin eri toimialojen, maanosien tai sijoitustyylien rahastot vaihtelevat tuottovertailujen kärjessä. Kun rahastosalkku on hyvin hajautettu, ovat mukana niin nykyiset kuin tulevatkin menestyjät.

 


© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Lahjaksi arvopapereita

article thumbnail Lahjoja on mukava antaa ja saada, mutta toisinaan sopivan lahjan keksiminen vaikkapa lapsille tai...
Lue lisää...

Kymmenen sijoitussääntöä muistettavaksi

article thumbnail Sijoitusmaailman konkari Bob Farrell on laatinut sijoittajille ’10...
Lue lisää...

Kansainvälisen sijoitussalkun rakentaminen

article thumbnail Sijoittajien yleinen helmasynti, ympäri maailmaa, on painottaa sijoituksissa voimakkaasti...
Lue lisää...

Sijoittamisen alkuun pienellä pääomalla

article thumbnail Pienelläkin kuukausittaisella sijoituksella voi saada kokoon merkittävän summan, kunhan...
Lue lisää...