Rahastosijoittajan muistilista

Sijoittamisen aloittaminen onnistuu helpoiten sijoitusrahastoilla. Tässä rahastosijoittajan muistilista, jonka avulla onnistut!

1. Sijoita osakerahastoihin vain pitkällä tähtäimellä

Tutkimusten mukaan pörssiosakkeet tarjoavat muita arvopaperisijoituksia paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Osakkeissa pitkä sijoitusaika tulee kuitenkin ottaa vakavasti. Professori Jeremy J. Siegel on kirjassaan "Stocks for the Long Run" tutkinut Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden pitkän aikavälin sijoitustuottoja.

Historiaan sopii ajanjaksoja, joissa osakkeiden reaalituotto on vielä kymmenenkin pitovuoden jälkeen negatiivinen. Tilastojen valossa valtion joukkovelkakirjat voittavat osakkeiden tuoton karkeasti 30% todennäköisyydellä viiden vuoden sijoitusajalla ja vielä 20% todennäköisyydellä 10 vuoden sijoitusajalla.

2. Valitse osakerahastojen osuus riskinsietokykysi mukaan

Sijoitusvarojen jakaminen korkosijoitusten ja osakerahastojen kesken riippuu, suunnitellun sijoitusajan lisäksi, sijoittajan henkilökohtaisesta riskinsietokyvystä. Omaa riskinsietokykyä voi haarukoida romahdustestillä: Kuvittele sijoitussalkkusi osakeosuuden arvon puolittuneen vuoden päästä ja korkosijoitusten arvon pysyneen ennallaan.

Mikä on sopiva määrä riskiä? Jos esimerkiksi koet 20 % arvon pudotuksen vuodessa itsellesi vielä sopivana, voit sijoittaa 40 % varoista hyvin hajautettuun osakesalkkuun ja loput korkean luottoluokituksen omaaviin korkosijoituksiin. Huomaa, ettei tämä yksinkertainen riskitesti ole salkkusi arvon alaraja, vain realistinen peukalosääntö mahdollisesta kehityksestä.

3. Varo toimialariskiä, huolehdi hajautuksesta

Vaikka osakerahasto on itsessään jo hajautettu sijoitus, on sijoittajan syytä huolehtia rahastosalkun riittävästä maantieteellisestä ja toimialahajautuksesta. Sijoittamalla usealle toimialalle ja hajauttamalla sijoitukset myös maantieteellisesti saadaan rahastosalkun riskiä pienennettyä.

Hyvä keino rakentaa hajautettu osakerahastosalkku on muodostaa salkun ydinosa, vähintään 50%, laajasti hajautetuista sijoitusrahastoista, joiden kulurakenne on mahdollisimman kevyt. Tämän perustan päälle sijoittaja voi valita riskinottohalunsa ja näkemuksensä mukaan vaikkapa toimiala-, kansainvälisiä- tai erikoisrahastoja.

4. Hajauta myös ajallisesti

Sijoitusriskiä voi edelleen pienentää hankkimalla rahasto-osuuksia kiinteällä summalla säännöllisin väliajoin. Näin vältetään kaikkien hankintojen osuminen epäedulliseen aikaan. Keskimääräinen hankintahinta muodostuu edulliseksi, koska rahasto-osuuksia hankitaan suhteessa enemmän, kun ne ovat edullisempia.

5. Varovasti kehittyvillä markkinoilla

Kehittyvillä markkinoilla riskit ovat tavallisesti suuria: Lainsäädäntö ja sijoittajan suoja voivat olla puutteellista. Maariskit ovat merkittävät. Ohuilla markkinoilla tavallisetkin hinnanmuutokset voivat olla dramaattisia.

Kehittyville markkinoille kannattaa sijoittaa 5-25% pitkän aikavälin salkusta, omasta riskinsietokyvystä riippuen. Sijoitukset tulee myös hajauttaa huolellisesti eri markkinoiden välillä. Kulurakenne ja rahastonhoitajan saavuttamat tulokset vaihtelevat näissä rahastoissa tavallisesti suuresti, joten niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

6. Vertaile rahaston perimiä palkkioita, sijoita edullisiin vaihtoehtoihin

Vertaile rahastojen perimiä palkkioita. Tutki saatko mahdollisesti maksamallesi korkealle hoitopalkkiolle katetta. Tuottaako aktiivinen rahastonhoito lisäarvoa, vai saatko paremman riskisuhteutetun tuoton edullisemmin hoidetussa rahastossa? Joissakin rahastoissa palkkiot selittävät suurimman osan rahastojen välisistä tuottoerosta (esim. samaan indeksiin sidotut indeksirahastot).

Kuten sijoitustuotto kasvaa korkoa korolle, kumuloituu sijoituksesta perittävien palkkioidenkin vaikutus vuosien mittaan. Esimerkki: Kaksi rahastoa (A ja B) tuottavat molemmat 10 % vuosituottoa ennen kuluja. Rahaston A hoitopalkkio on 0,5 % sen arvosta vuosittain ja rahastolla B se on 1,5 %. Jos sijoitamme 10.000 euroa kymmeneksi vuodeksi rahastoon A, kasvaa se noin 25.761 euroon ja rahastossa B se kasvaisi noin 23.326 euroon. Yhden prosenttiyksikön kuluero maksaa siis 2.435 euroa kymmenessä vuodessa!

7. Muista, ettei aikaisempi menestys ole tae tulevasta

Osakemarkkinoilla mikään tietty toimiala tai sijoitustyyli ei tuota jatkuvasti parasta tulosta. Markkinatilanne voi suosia jotakin hetken ja nostaa seuraavaksi jonkun toisen voittajaksi. Näin eri toimialojen, maanosien tai sijoitustyylien rahastot vaihtelevat tuottovertailujen kärjessä.

Tutkimustulokset siitä, miten hyvin osakerahastojen aikaisempi menestys ennustaa tulevaa, ovat varsin ristiriitaisia. Ne vaikuttavat voimakkaasti riippuvan valitusta tutkimusajanjaksosta. Joka tapauksessa tutkimusten mukaan rahastojen pysyvyys rahastovertailun kärjessä on varsin heikkoa. Sijoittajan kannalta ehkä mielenkiintoisempaa on, että pysyvyys rahastojen heikoimmassa päässä on ollut suhteellisesti voimakkainta.

8. Vertaile rahastojen toimintaperiaatteita ja tunnuslukuja

Lue rahastoesite ennen sijoituspäätöstä! Rahastoesitteestä selviävät mm. sijoitusrahaston säännöt, sijoituspolitiikka ja voitonjaon perusteet.
Vertaile rahastojen riskiä ja riskisuhteutettua tuottoa. Yleisimmät sijoitusrahastojen riskiä kuvaavista tunnusluvuista ovat volatiliteetti, Sharpen mittari ja (modifioitu) duraatio.

Volatiliteetti on suoraviivainen riskin mittari. Se kuvaa sijoitustuoton vaihtelua ajassa ja ilmoitetaan prosentteina 12 kuukaudessa. Volatiliteetti ei huomioi rahaston tuottotavoitetta riskin mittauksessa, joten se soveltuu vain samantyyppistä tuottoa tavoittelevien rahastojen vertailuun. Mitä suurempi volatiliteetti, sitä suurempi riski.

Sharpen mittari kuvaa sijoitusrahaston riskittömän koron ylittävää tuottoa, suhteessa rahaston riskiin. Mitä suurempi Sharpen luku, sen paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Eli suurempi Sharpen luku on parempi.

Duraatiota käytetään korkorahastojen yhteydessä. Modifioitu duraatio kuvaa korkorahaston arvon muutosherkkyyttä korkotason muutokselle. Korkosijoitusten markkina-arvot vaihtelevat korkotason mukana. Kun markkinakorko nousee, laskevat korkosijoitusten arvot. Vastaavasti korkojen laskiessa nousevat korkosijoitusten arvot. Suurempi tunnusluvun arvo kuvaa suurempaa korkoriskiä.

Tunnuslukuja vertailtaessa on muistettava, että ne kuvaavat historiatietoa. Viimeinen 12 kuukautta ei ehkä kuvaa rahaston tulevaa kehitystä. Tunnuslukuja sijoitusrahastoille julkaisevat sanoma- ja talouslehdet sekä useat internet-palvelut. Internet-palveluissa on usein lisätyökaluja, joilla sijoittaja voi etsiä rahastoja, joiden riskiprofiili ja sijoitusstrategia ovat sopivia. Tunnetuin näistä palveluista lienee Morningstar (www.morningstar.fi).

Investori 0312J


© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Lapselle rahasto-osuuksia

article thumbnail Sijoitusrahastolahjoin on mahdollista kerätä lapselle mukava pesämuna tulevaisuuden tarpeita...
Lue lisää...

Sijoittamisen alkuun pienellä pääomalla

article thumbnail Pienelläkin kuukausittaisella sijoituksella voi saada kokoon merkittävän summan, kunhan...
Lue lisää...

Sijoittajan verotus 2017

article thumbnail Sijoittajan kannattaa aina huomioida verotuksen vaikutus sijoituspäätöksissä ja harjoittaa...
Lue lisää...

Onko indeksisijoitus paras sijoitus?

article thumbnail Akateeminen sijoitustutkimus neuvoo yleensä sijoittajia laittamaan valtaosan sijoitussalkun...
Lue lisää...