Ovatko osakemarkkinat tehokkaat?


Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan osaketuotot noudattavat satunnaiskulkua (random walk). Teorian mukaan osakkeen nykyinen hinta kuvastaa osakkeen arvoon vaikuttavia tekijöitä. Hinnat muuttuvat välittömästi uuden tiedon tullessa markkinoille. Markkinat ns. diskonttaavat tiedon osakkeen hintaan.

Satunnaiskulkua voi verrata juopuneen henkilön kävelyyn, edellisen askeleen suunnasta ei voi päätellä mihin suuntaan hän seuraavaksi horjahtaa.  Koska uutisen sisältö ja julkistamishetki ovat ennalta tuntemattomia ovat hinnanmuutokset satunnaisia. Edelleen teorian mukaan epänormaalien sijoitustuottojen saaminen säännönmukaisesti on julkista tietoa hyväksikäyttäen mahdotonta. Sijoittaja saa sijoitustuottoa vain kantamansa markkinariskin suhteessa. Suurempaa tuottoa tavoittelevan on hyväksyttävä suurempi riski.

Tehokkaiden markkinoiden teoria hinnoittelumalleineen on elegantti teoria, mutta usein ristiriidassa käytännön kanssa. Markkinoilla esiintyy ilmiöitä, joiden selittäminen näillä malleilla on mahdotonta. Osakemarkkinoiden ilmiöitä onkin ryhdytty yhä useammin selittämään markkinapsykologian keinoin ja "rahoituksen käyttäytymistiede" (behavioral finance) on tullut osaksi tieteen valtavirtaa.

Sekä akateemisen tutkimuksen että käytännön sijoitustoiminnan valossa osakemarkkinat ovat yleensä varsin tehokkaat, mutta eivät suinkaan aina. Markkinoilla esiintyy ilmiöitä, joita hyödyntämällä sijoittaja voi parantaa salkkunsa tuottoa. Usean ilmiön selittäjänä ovat psykologiset syyt: Siellä missä on suuri joukko sijoittajia, ovat hinnat korkealla ja odotettavat sijoitustuotot alhaalla. Epäsuosioon jääneet osakkeet taas voivat olla tuottopotentiaaliinsa nähden edullisia.

 

Markkina-anomaliat

Käytännön ilmiöitä, jotka ovat ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden teorian ja nykyisten markkinamallien mukaan, nimitetään anomalioiksi. Tunnetuimpia anomalioita ovat tammikuu-ilmiö ja ylisuuret sijoitustuotot markkina-arvoltaan pienistä yhtiöistä. Tammikuu-ilmiö tarkoittaa havaintoa, jonka mukaan osaketuotot ovat keskimäärin suurimmat vuodenvaihteen molemmin puolin ja keskimäärin tammikuussa muita kuukausia suuremmat.

Ilmiötä selitetään vuodenvaihteen sijoittajien raportointi- ja verotuskäytännöillä. Pienistä yhtiöistä saatavat sijoitustuotot ovat olleet pitkällä aikavälillä, riskiin suhteutettunakin, suuremmat kuin suurista yhtiöistä. Ilmiö on saanut aikaan suuren joukon pieniin yhtiöihin sijoittavia (small-cap) rahastoja ja osakkeiden hintojen nousun kautta tämä anomalia onkin osoittanut katoamisen merkkejä.

Momentum

Sijoitusmaailmassa momentumilla tarkoitetaan joissakin tutkimuksissa havaittua osakkeen kurssikehityksen trendinomaista käyttäytymistä keskipitkällä aikavälillä (positiivinen auto-korrelaatio). Ilmiötä selitetään yksinkertaisesti sillä, että positiivinen kehitys kerää sijoittajien mielenkiinnon yhtiötä kohtaan ja sijoittajien kasvava kysyntä ajaa osakkeen hintaa ylös. Tämä on tutkimuksien mukaan pätenyt paitsi yksittäisiin yhtiöihin, myös kokonaisiin toimialoihin.

Ensimmäiset tulevat viimeisiksi

Kun lyhyellä aikavälillä trendit näyttävät ohjaavan kurssikehitystä, pidemmällä aikavälillä esiintyy negatiivista korrelaatiota. Markkinatilanne suosii aina jotakin tiettyä toimialaa tai sijoitustyyliä. Tämä tulee selvimmin esille tarkasteltaessa sijoitusrahastoja. Esimerkiksi teknologian kasvuyhtiöihin sijoittavat osakerahastot olivat 1990-luvun lopun teknologiavetoisen kurssinousun tuottovertailujen kärjessä. Vastaavasti perinteisen teollisuuden ns. arvo-osakkeet olivat sijoittajien epäsuosiossa ja niihin sijoittavat rahastot sijoittuivat tuottovertailun häntäpäähän. Kun kasvuyhtiöiden hinnat romahtivat ja arvo-osakkeet tulivat taas sijoittajien suosioon, osat vaihtuivat. Hyviä aikoja seuraavat keskimäärin huonot ajat ja edelliset voittajat ovat häviäjiä.

Eräät tunnusluvut keskiarvottuvat (mean reversion)

Eräillä osakekohtaisilla tunnusluvuilla, kuten hinta tulos -suhteella (P/E-luku) on taipumus keskiarvottua. Tämä tarkoittaa sitä, että matalat P/E-luvut nousevat ja korkeat laskevat ajan myötä. Korkea P/E-luku voi laskea tuloksen kasvaessa tai hinnan laskiessa. Historia on osoittanut, että yleensä hinta joustaa. Tähän perustuvat sijoitusstrategiat, joissa sijoittaja ostaa matalan P/E-luvun osakkeita ja myy korkean P/E-luvun omaavia osakkeita. Vastaavaa tunnusluvun tasoittumista tapahtuu myös pitkällä aikavälillä osinkotuotto-tunnusluvulle (osinko/osakkeen hinta).

Näiden ilmiöiden lisäksi on näyttöä, että osakemarkkina laajemmin voi olla väärin arvostettu. Sijoittajien ylireagointi reaalitalouden uutisiin ja aika-ajoin toistuvat spekulatiiviset ylilyönnit ns. pörssikuplat ovat tuttuja ilmiöitä taloutta seuraaville. Markkinapsykologian tutkimus tulee lähivuosina tuomaan sijoittajille mielenkiintoista uutta informaatiota. Sen tuntemus antaa sijoittajalle mahdollisuuden parantaa sijoitusten tuottoa tai ainakin välttää selkeät spekulatiiviset hintakuplat.

Markkinapsykologiaa käsittelevää kirjallisuutta

Inefficient Markets
by Andrei Shleifer
Oxford University Press 2000

Beyond Greed and Fear
by Hersh Shefrin
Harvard Business School Press 1999


© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Onko indeksisijoitus paras sijoitus?

article thumbnail Akateeminen sijoitustutkimus neuvoo yleensä sijoittajia laittamaan valtaosan sijoitussalkun...
Lue lisää...

Kansainvälisen sijoitussalkun rakentaminen

article thumbnail Sijoittajien yleinen helmasynti, ympäri maailmaa, on painottaa sijoituksissa voimakkaasti...
Lue lisää...

Kymmenen sijoitussääntöä muistettavaksi

article thumbnail Sijoitusmaailman konkari Bob Farrell on laatinut sijoittajille ’10...
Lue lisää...

Geenitkin vaikuttavat sijoitusmenestykseen

article thumbnail Käytännössä jokainen sijoittaja sortuu joskus tavallisiin sijoitusvirheisiin; ”liiallinen...
Lue lisää...