Yhtiötapahtumat ja kurssireaktio

Stock split, omien osakkeiden takaisinosto tai yrityskauppa? Mikä on yhtiötapahtumien vaikutus osakekurssiin? Voiko uutisista lukea jotakin rivien välistä?


Asiaa selvittää rahoitustieteen signalointiteoria (signaling hypothesis). Kysymys on eräänlaisesta informaatiopelistä. Johdolla katsotaan olevan pörssiyhtiöstä erityistä tietoa, jota sijoittajilla ei ole. Markkinat eivät aina täysin luota yhtiön viestintään, vaan pyrkivät päättelemään uutta informaatiota myös johdon toimista. Yritysjohto taas pyrkii välttämään toimia, jotka markkinat voivat tulkita negatiivisina signaaleina, ja toisaalta suosimaan toimia, jotka markkinat näkevät positiivisina merkkeinä.

Seuraavassa yleisiä suuntaviivoja yhtiötapahtumien tulkitsemiseksi. Annetut kurssiliikkeet ovat tyypillisiä muutoksia. Toisinaan kurssiliike on tavallisuudesta poikkeava, ja se voi antaa sijoittajalle aiheen selvittää tapahtuman taustoja tarkemmin.

 

Osinko

Pörssiyhtiöt ilmoittavat usein sijoittajaviestinnässään (vuosikertomus, sijoittajasivut internetissä) mikä niiden osingonjakotavoite on, eli kuinka suuren osan tuloksestaan ne pyrkivät jakamaan osinkoina omistajille. Kysymys on käytännössä tavoitetasosta, johon pyritään investointien rahoitustarpeet huomioiden pitkän aikavälin keskiarvona. Sen sijaan osingon nimellisen määrän yhtiöt pyrkivät yleensä pitämään vakaana.

Sijoittajat arvostavat tasaista osinkovirtaa, ja yhtiön johto pyrkii esittämään vähintään saman määrän osinkoa vuosittain. Kurssireaktio on yleensä negatiivinen, jos yhtiön johto esittää tavanomaisen osingon leikkaamista. Se tulkitaan merkiksi siitä, että johto näkee yhtiön taloudellisen tilanteen heikkenevän.

Koska kurssireaktio osingon leikkaamiseen on negatiivinen, ehdottaa johto osingon nostamista vain, jos se uskoo yhtiön tuloksen parantuneen pysyvästi. Tämän ”piiloviestin” seurauksena osakekurssi nousee. Kansainvälisissä tutkimuksissa on löydetty osakkeen 2–3 % ylisuuri tuotto osingon korotusilmoituksen seurauksena ja vielä voimakkaampi negatiivinen reaktio osingon leikkaamiseen.

Se, kuinka suuren osan tuloksestaan pörssiyhtiö jakaa osinkona, vaihtelee pörssiyhtiöstä toiseen. Suurimman osan tuloksestaan jakavat osinkoina tyypillisesti vakiintuneella toimialalla toimivat kannattavat yhtiöt. Suhteessa pienen osingon, tai nolla-osingon, jakavat tyypillisesti voimakkaasti kasvavalla alalla olevat yhtiöt, jotka tarvitsevat rahaa kasvuinvestointeihin. Kasvuyhtiön tapauksessa yllättävä ehdotus jakaa merkittävä osa tuloksesta osinkoina voidaan tulkita myös merkiksi kasvunäkymien ja investointitarpeiden supistumisesta – merkki, joka voi johtaa osakekurssin laskuun.

Omien osakkeiden takaisinosto

Osinkojen maksulle on myös vaihtoehtoinen voitonjakotapa: yhtiö voi yhtiökokouksen valtuuttamana hankkia omia osakkeita.

Yhtiön johdon halu hankkia omia osakkeita voi viestiä siitä, että johto pitää osaketta aliarvostettuna. Kun yhtiö hankkii omia osakkeita mitätöidäkseen ne, kasvaa jäljelle jääneiden omistajien suhteellinen osuus yhtiöstä. Samalla osakekohtaiset tunnusluvut paranevat. Omia osakkeita voidaan hankkia myös muita tarkoituksia varten, esimerkiksi yrityskaupan maksuvälineeksi tai käytettäväksi avainhenkilöiden kannustinohjelmissa.

Käytännössä omia osakkeitaan hankkivat yhtiöt jakavat myös käteisosinkoja, joten kysymys on rinnakkaisesta voitonjakotavasta. Tiedotus suunnitelmista ostaa omia osakkeita aiheuttaa yleensä osakekurssin nousun. Kansainvälisissä tutkimuksissa kurssireaktion suuruus on 2–3 % luokkaa.

Osakkeiden jakaminen ja yhdistäminen

Osakkeen jakamisessa (stock split) yksi osake jaetaan useammaksi osakkeeksi. Yhtiön omistusosuudet säilyvät ennallaan ja vain osakkeiden lukumäärä kasvaa. Esimerkiksi yksi 100 euron arvoinen osake jakaantuu viideksi uudeksi osakkeeksi. Jos muuta kurssireaktiota ei tapahdu, on jakautumisen jälkeen yksi vanha osake muuttunut viideksi 20 euron arvoiseksi osakkeeksi.

Käytännössä osakkeen jakaminen tapahtuu yleensä sen jälkeen kun osakekurssi on noussut voimakkaasti. Yhdeksi selitykseksi osakkeen jakamistarpeelle on annettu osakekurssin pitäminen ”sopivassa hintavälissä”. Yksikköhinnaltaan halvempien osakkeiden ajatellaan olevan (yksityis)sijoittajille houkuttelevampia, mikä lieneekin totta varsinkin pörsseissä, joissa kaupankäyntierät ovat käytössä.

Osakkeiden jakamisen katsotaan antavan markkinoille signaalin, että yrityksen johto uskoo nousujohteisen osakehinnan kehityksen jatkuvan. Uusimmat tutkimukset pitävät kuitenkin osakkeen jakamisen tuomia kokonaishyötyjä osakkeenomistajille epäselvinä.

Osakkeen jakamista harvinaisempi ilmiö on osakkeiden yhdistäminen (reverse split). Tällöin tietty määrä vanhoja osakkeita yhdistetään yhdeksi uudeksi osakkeeksi. Yhtiön omistuksessa ei tapahdu muutosta, mutta uuden osakkeen yksikköhinta on yhdistymisen seurauksena korkeampi. Selitys menettelylle on jälleen osakkeen soveliaan hintatason saavuttaminen, liian alhaisen osakehinnan kun katsotaan viestivän tavallista riskipitoisemmasta sijoituskohteesta (esimerkiksi ns. sentin osakkeet).

Lainarahoitus

Yhtiön ilmoitusta ottaa lainaa (vierasta pääomaa) pidetään yleensä positiivisena viestinä osakkeenomistajille. Lainarahalla yhtiö sitoutuu korkojen maksuun, ja se viestii johdon luottamuksesta yhtiön tulevaisuudennäkymiin sekä siihen, että yhtiön talous on jatkossa riittävän vahvassa kunnossa lainaohjelman koron ja pääoman maksujen hoitamiseksi.

Toisin kuin omalla pääomalla tapahtuva rahoitus, lainaraha tarjoaa verotuksessa vähennyskelpoisella korolla yhtiölle myös verosuojaa. Vahvassa taloudellisessa tilanteessa olevat, kannattavat yhtiöt hyötyvät verosuojasta eniten, ja niinpä esimerkiksi päätös ottaa lainaa ja lunastaa omia osakkeita on vahva positiivinen viesti markkinoille.

Osakeanti

Jo listautuneen pörssiyhtiön kerätessä markkinoilta uutta pääomaa maksullisella osakeannilla on osakkeen markkinareaktio yleensä negatiivinen. Perustelut ovat vastakkaiset omien osakkeiden lunastamiselle sekä vieraan pääoman hankkimiselle.

Siinä missä omien osakkeiden lunastaminen voi viestiä siitä, että johdon mielestä osake on aliarvostettu, on osakkeiden myyminen viesti vastakkaisesta. Päätös kerätä rahaa osakesijoittajilta voi viestiä myös huolta yhtiön tuloskehityksestä, ja lainarahan saaminen voi yhtiön taloustilanteessa olla liian kallista tai jopa mahdotonta. Kansainvälisissä tutkimuksissa osakerahoitusta käyttäneiden yritysten keskimääräinen kurssikehitys on jatkossa 3–5 vuotta vertailukelpoisia yhtiöitä heikompaa.

Joillakin toimialoilla yhtiön hankkeet voivat olla erittäin riskipitoisia, ja toisaalta onnistuessaan hyvin tuottoisia, jolloin oman pääoman ehtoinen rahoitus jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi. Näissä tapauksissa uusmerkinnän viestiä ei voi tulkita liian suoraviivaisesti.

Maksuttomassa osakeannissa (ns. rahastomerkintä) tilanne vastaa luonteeltaan osakkeen jakamista, ja se nähdään yleensä positiivisena samoin perustein kuin osakkeen jakotilanteessa.

Yrityskauppa

Yrityskaupat saavat monesti suurimmat otsikot talouslehdissä. Osakesijoittajalle yrityskauppa on yleensä ”tilipäivä”, kunhan vain omistaa ostettavaa yhtiötä. Keskimääräinen markkinareaktio on kurssinousu ostettavalle yritykselle ja kurssilasku ostoa tavoittelevalle yritykselle.

Ostajayrityksen johto tavoittelee yrityskaupalla lisää markkinaosuutta, synergiaetua tai jotakin muuta taloudellista hyötyä, ja on valmis maksamaan tarvittaessa hyvän hinnan. Hintaa voivat nostaa kilpailevat ostajat – myyjät huomaavat tilanteen ja ovat haluttomia myymään edullisesti. Ostajapuolella on riskinä hankkeen epäonnistuminen tai liian suuren kauppahinnan maksaminen, ja kurssireaktio on negatiivinen.

 

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Investorin jäsenkirjeessä toukokuussa 2007.

 

Kirjallisuutta

Ross A. Stephen, Westerfield W. Randolph, Jaffe Jeffrey, Corporate Finance 7th ed. (2005), McGraw-Hill


© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Sijoittamisen viisastenkivi – hajautus

article thumbnail Osakesijoittajat ovat pitkään etsineet sijoittamisen viisastenkiveä, menetelmää, joka toisi...
Lue lisää...

Geenitkin vaikuttavat sijoitusmenestykseen

article thumbnail Käytännössä jokainen sijoittaja sortuu joskus tavallisiin sijoitusvirheisiin; ”liiallinen...
Lue lisää...

Voita pörssi-indeksi ja puolita riski

article thumbnail Uskoisitko että sijoitussalkku, jossa on 40% velkakirjoja ja 60% osakkeita voisi voittaa...
Lue lisää...

Lapselle rahasto-osuuksia

article thumbnail Sijoitusrahastolahjoin on mahdollista kerätä lapselle mukava pesämuna tulevaisuuden tarpeita...
Lue lisää...