Osingoilla on merkitystä

Näistä artikkeleista saat perustiedot osingon merkityksestä osakesijoittajalle.

Osingon maksu on osakeyhtiön voitonjakoa omistajille

Osinkoa voidaan maksaa vain viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella ja vain yhtiön voitonjakokelpoisesta tuloksesta, tai aikaisempien vuosien jakamattomasta voitosta.

Pörssiyhtiön osinkoon on oikeutettu se osakas, joka on merkitty yhtiön omistajarekisteriin ns. täsmäytyspäivänä. Osingonjaosta ja täsmäytyspäivästä päättää yhtiökokous. Käytännössä osingon saa, kun ostaa osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä. Osinko maksetaan noin viikon kuluessa täsmäytyspäivästä osakkaan pankkitilille, ellei yhtiökokous ole päättänyt poikkeavasta menettelystä.

Osinko ja sen merkitys vaihtelevat yhtiöstä toiseen

Se, kuinka suuren osan tuloksestaan pörssiyhtiö jakaa osinkona, vaihtelee pörssiyhtiöstä toiseen. Suurimman osan tuloksestaan jakavat osinkoina tyypillisesti vakiintuneella toimialalla toimivat kannattavat yhtiöt.

Suhteessa pienen osingon, tai nollaosingon, jakavat tyypillisesti voimakkaasti kasvavalla alalla olevat yhtiöt, jotka tarvitsevat rahaa kasvuinvestointeihin. Kasvuyhtiön tapauksessa yllättävä ehdotus jakaa merkittävä osa tuloksesta osinkoina voidaan tulkita myös merkiksi kasvunäkymien ja investointitarpeiden supistumisesta – merkki, joka voi johtaa osakekurssin laskuun.

Lue lisää >>

Osinko ja yhtiön arvo

Teoreettisesti osakkeen oikea arvo on kaikkien sijoittajille tulevaisuudessa tulevien osinkojen nykyarvo. Käytännössä teorian hyödyntäminen yksittäisen osakkeen arvonmääritykseen on vähintäänkin vaikeaa.

Lue lisää >>

Osingoilla on suurempi merkitys sijoitustuotolle kuin kuin yleensä ajatellaan

Professori Jeremy Siegel tunnetaan pitkän aikavälin osaketuottojen tuntijana ja Stocks for the Long Run -menestyskirjan kirjoittajana. Uusimmassa kirjassaan, The Future for Investors, Siegel tuo esille hämmästyttävän seikan osinkojen merkityksestä pitkän aikavälin osaketuotoille.

Uudelleen sijoitetut osingot selittävät 97 % osakkeiden kumulatiivisesta pitkän aikavälin reaalituotosta! Vuonna 1871 tehty 1.000 dollarin sijoitus kasvoi vuoteen 2003 mennessä 243.000 dollariin ilman osinkoja. Jos osingot yksinkertaisesti lisätään summaan, saatiin kokoon 333.000 dollaria. Jos osingot sijoitettiin uudelleen osakkeisiin, kasvoi 1.000 dollaria 7.947.000 dollariin. Toisin sanoen osakkeiden reaalituotto oli pitkällä aikavälillä noin 7 % osingot uudelleen sijoitettuna ja vain 4 % ilman osinkoja.

Lue lisää >>

Osingot kertovat osakemarkkinan hinnoittelusta

Efektiivistä osinkotuottoa koko pörssille (pörssiyhtiöiden jakamat osingot jaettuna osakkeiden markkina-arvolla) voi käyttää osakemarkkinan lämpömittarina.
Koska osakkeiden hinnat heiluvat huomattavasti enemmän kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot, kertoo osakemarkkinan efektiivinen osinkotuotto myös osakekurssien hintatasosta. Kun osakemarkkinan efektiivinen osinkotuotto on korkea, katsotaan osakkeiden olevan halpoja, ja päinvastoin.

Lue lisää >>

Korkea osinkotuotto voi tarjota turvaa sijoittajalle

Efektiivisestä osinkotuotosta (osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen hinnalla) ei yksittäisen osakkeen kohdalla voi päätellä onko kysymyksessä hyvä tai huono sijoitus. Korkean osinkotuoton osakkeita (ryhmänä) voi kuitenkin pitää turvallisempina sijoituksina kuin matalaa osinkotuottoa tarjoavia osakkeita.

Lue lisää >>

Osinkojen verotus

Nykyisen verolainsäädännön mukaan (verovuosi 2011) listatusta yhtiöstä (pörssiyhtiöstä) saadusta osingosta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Listattu yhtiö pidättää maksamansa osingon kokonaismäärästä 19 % ennakonpidätyksen ja tilittää sen verohallinnolle.

Listaamattoman yhtiön jakamat osingot ovat verovapaita 90.000 euroon asti (osingonsaajakohtainen raja) kunhan jaettavan osingon määrä on korkeintaan 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Verovapaan rajan ylittäviä, 9 % laskennallisen tuoton puitteissa jaettuja osinkoja verotetaan kuten pörssiyhtiön jakamia osinkoja.

Lue myös: Sijoittajan verotuksen muutokset 2012