Liukuvat keskiarvot antavat tukea sijoituspäätöksille

Liukuvien keskiarvojen käyttö on yksi suosituimmista tavoista tarkastella osakemarkkinoiden kehitystä tai pyrkiä ennakoimaan tulevia muutoksia. Liukuvien keskiarvojen kuvaajia esitetään internetpalveluissa ja niitä julkaistaan talouslehdissä.

 

Liukuva keskiarvo poistaa kurssidatan lyhytaikaisen heilunnan (ns. noise), jolloin kurssikehityksestä on helpompi saada kuva. 200 päivän liukuvaa keskiarvoa käytetään yleisesti kuvaamaan pitkän aikavälin kehitystä ja 5–50 päivän kuvaajia kuvaamaan lyhyemmän aikavälin muutoksia.

 

Pörssikehityksen pääsuunnan selvittäminen

Kuvassa S&P 500 -indeksin kehitys, ja 200 päivän sekä 50 päivän liukuvat keskiarvot. Kuva: Yahoo Finance, 15.8.2011 - Nykyinen tilanne tästä.

 

Pörssi-indeksin 200 päivän liukuvan keskiarvon käyttö on niin sijoittajien kuin mediankin keskuudessa suosittu tapa selvittää pörssikehityksen yleinen suunta. Pörssikurssien suuntaa haetaan yksinkertaisesti 200 päivän liukuvan keskiarvon suunnasta. Kurssien katsotaan olevan nousu-uralla, kun kuvaaja liikkuu ylöspäin, ja kurssilasku taas on päättynyt, kun kuvaaja on laskun jälkeen kääntynyt uuteen nousuun.

Liukuvien keskiarvojen ja muiden vastaavien teknisen analyysin menetelmien käyttö on saanut yleisesti akateemisilta tutkijoilta kylmän vastaanoton. Perinteisen rahoitustieteen kulmakivi, 'tehokkaiden markkinoiden' -teoria, kun vie pohjan pois kyseisten menetelmien hyödyntämiseltä. Historiallisista kurssiliikkeistä ei tämän teorian mukaan voi ennustaa tulevaisuutta.

Tutkijoiden penseä suhtautuminen ei ole kuitenkaan estänyt menetelmän massiivista suosiota käytännön sijoittajien keskuudessa. Tosin nykyisin myös monet tutkijat ovat antaneet liukuville keskiarvoille varovaisen hyväksynnän. Esimerkiksi professori Jeremy Siegel neuvoo kirjassaan Stocks for the Long Run sijoittajia hyödyntämään liukuvia keskiarvoja sijoitusten ajoituksessa. Ylisuuriin tuottoihin Siegel ei usko, mutta menetelmän hyödyntäminen voi auttaa sijoittajaa siirtämään varoja pois osakkeista ennen voimakasta laskumarkkinaa ja vastaavasti antamaan rohkeutta astua mukaan kurssien alkaessa elpyä.

 

Parhaimmillaan työkalu muiden joukossa

Käytännön sijoitustoiminnassa liukuvien keskiarvojen käytölle on lukematon määrä erilaisia variaatioita. Kaikkia niitä yhdistää helppokäyttöisyys, mikä selittänee menetelmän nauttimaa suosiota.

Yksinkertaisimmillaan ostosignaali saadaan kurssikuvaajan puhkaistessa liukuvan keskiarvon sen alapuolelta. Vastaavasti myyntisignaali saadaan kurssikuvaajan painuessa liukuvan keskiarvon kuvaajan alapuolelle. Yleensä käytetään kuitenkin kahta eripituista liukuvaa keskiarvoa. Tällä halutaan rajoittaa osto- ja myyntisignaalien määrää kurssin liikkuessa lähellä (pitkää) liukuvaa keskiarvoa. Kahden liukuvan keskiarvon järjestelmässä myyntisignaali syntyy esimerkiksi 20 päivän liukuvan keskiarvon painuessa 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle.

Kuvaajia tulkitessa on hyvä pitää mielessä, etteivät ne ole ennusteita. Pörssikurssien tarkka pohja tai huippu ei kuvaajien avulla paikannu etukäteen. Liukuvien keskiarvojen luonteeseen kuuluu, että ne liikkuvat hitaammin kuin nopeat kurssiliikkeet. Parhaimmillaan ne ovatkin tukemassa päätöksentekoa muiden mittareiden ennakoidessa kurssien piristymistä tai kurssinousun päättymistä.

Liukuvia keskiarvoja käyttävä sijoittaja ei tavoittelekaan suurempaa tuottoa, vaan hallitsee riskiä. Koska sijoittaja ei ole markkinoilla koko ajan, jää sijoitusriski usein markkinariskiä pienemmäksi. Riskinhallinnan hintana osasta pitkän aikavälin tuottoa joudutaan yleensä luopumaan, mutta toisaalta sijoittaja voi pysytellä poissa markkinoilta pahimpien laskukausien aikana. Tämä on etu, josta osa sijoittajia on valmis maksamaan.


© Tekijänoikeuksin suojattua alkuperäistä materiaalia. Lainattaessa lähde mainittava (Investori.com). Jos lainaat tekstiä nettiin, pyydämme linkittämään alkuperäiselle sivulle. Kokonaisen artikkelin lainaaminen kielletty ilman Investorin kirjallista lupaa.

Protected by Copyscape Originality Checker


Lue myös

Voita pörssi-indeksi ja puolita riski

article thumbnail Uskoisitko että sijoitussalkku, jossa on 40% velkakirjoja ja 60% osakkeita voisi voittaa...
Lue lisää...

Mitä ovat warrantit?

article image Warrantti on monelle sijoittajalle vielä uusi tuttavuus, vaikka Helsingin arvopaperipörssissä...
Lue lisää...

Rahastosijoittajan muistilista

article imageSijoittamisen aloittaminen onnistuu helpoiten sijoitusrahastoilla. Tässä rahastosijoittajan...
Lue lisää...

Ovatko ennusteet kolikonheittoa?

article thumbnail Osakekurssien muutokset ovat pitkälle satunnaisia, eikä kukaan voi varmuudella ennustaa...
Lue lisää...