Aktiivinen vai passiivinen salkunhoito?

Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että valtaosa salkunhoitajista häviää markkinatuotolle. Miksi markkinan voittaminen on niin vaikeaa? Tuntuisi luonnolliselta ajatella, että sijoitusalan ammattilaiset saisivat aikaan ”keskimääräistä” parempia tuloksia.

Kannattaisiko sijoittajan hylätä aktiivisesti hoidetut sijoitusrahastot ja siirtyä kokonaan kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin?

Nobelin taloustieteen palkinnon saanut William F. Sharpe on julkaissut aiheesta lyhyen paperin nimeltään ”The Arithmetic of Active Management”. Sharpe selvittää asian jakamalla sijoittajat kahteen ryhmään: passiiviset sijoittajat ja aktiiviset sijoittajat. Passiiviset sijoittajat omistavat markkinasalkun mukaisen sijoituksen, kaikki muut sijoittajat ovat aktiivisia.

Sharpen mallissa markkinan kokonaistuotto muodostuu painotettuna keskiarvona passiivisten sijoittajien ja aktiivisten sijoittajien saamasta tuotosta:

markkinatuotto = p * ’passiivisten tuotto’ + a * ’aktiivisten tuotto’

p = passiivisten osuus sijoittajista
a = aktiivisten osuus sijoittajista

Esimerkiksi, jos aktiivisia sijoittajia on 60%, passiivisia 40% ja markkinatuotto on 10%, saadaan: 0,10 = 0,4 * ’passiivisten tuotto’ + 0,6 * ’aktiivisten tuotto’. Koska passiiviset sijoittajat omistavat markkinasijoituksen, on heidän saamansa tuotto myös markkinatuotto (ennen kuluja). Nyt kaavasta on helppoa huomata, että myös aktiivisten saaman tuoton täytyy olla markkinatuotto (ennen kuluja). Koska aktiivisen salkunhoidon kulut ovat passiivista salkunhoitoa korkeammat, häviää aktiivinen salkunhoito passiiviselle kulujen erotuksen verran.

Sharpen mallissa keskimääräinen aktiivisesti hallinnoitu sijoituseuro häviää tuotossa passiivisesti hallinnoidulle sijoituseurolle sijoituskustannusten erotuksen varran. Osa aktiivisista salkunhoitajista luonnollisesti päihittää markkinatuoton. Ongelmana on, kuinka sijoittaja osaa valita tulevaisuuden menestyjät etukäteen?

Selvyyden vuoksi todettakoon, että markkinatuotto ei ole synonyymi indeksisijoituksen tuotolle. Indeksejä ja indeksisijoituksia on hyvin monenlaisia. Indeksisijoituksista on usein mahdollista rakentaa halutunlainen indeksisalkku, joka jäljittelee kustannustehokkaasti haluttua markkinatuottoa (esimerkiksi euroalueen osakkeet). Kaikille markkinoille indeksituotteita ei ole kuitenkaan saatavilla.

Indeksisijoituksia käytettäessä kannattaa huomioida, että käytetyt tuotteet mahdollistavat riittävän hajautuksen eri toimialoille, eri kokoisten yhtiöiden kesken, sekä maantieteellisesti. Käytännössä sijoittajan on usein hyödyllistä täydentää indeksirahastosalkkua esimerkiksi pieniin yhtiöihin sijoittavilla hoidetuilla rahastoilla.


Jouni Koistinen - Investori.com

Linkki: The Arithmetic of Active Management by William F. Sharpe

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Investorin jäsenkirjeessä joulukuussa 2007.