Ps-tili eläkesäästäjän työkaluna

Vuoden 2010 alusta voimaan tullut laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä uudisti eläkesäästäjän mahdollisuudet. Ps-laiksi mediassa nimetyn uudistuksen tarkoituksena on tuoda muutkin sidotun pitkäaikaissäästämisen tuotteet verotuksessa samalle viivalle aikaisempien vapaaehtoisten eläkevakuutusten kanssa.


Ps-tilin avulla sijoittaja voi varsin vapaasti valita sijoituskohteet joiden avulla täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi talletukset, joukkovelkakirjat, pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot (käytössä oleva valikoima riippuu myös palveluntarjoajasta).

Käytännössä eläkesäästäminen tapahtuu solmimalla säästösopimus pankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kanssa. Varojen sijoittaminen tapahtuu erityisen pitkäaikaissäästämistilin, ns. ps-tilin, kautta.

Kulut laskevat ja joustavuus parantuu

Ps-tilien tavoitteena on ollut alusta asti kilpailun lisääminen, eläkesäästämisen kustannuksien alentaminen sekä hinnoittelun läpinäkyvyyden parantaminen. Eläkesäästäjille uudistukset ovatkin tervetulleita. Aikaisempia vapaaehtoisia eläkevakuutuksia on arvosteltu niin talouslehdistössä kuin asiantuntijoidenkin taholta kulurakenteiltaan monimutkaisiksi ja kalliiksi.
Eläkesäästämisen uudistamista aikanaan pohtinut ns. Siva-työryhmä totesi laskelmissaan, että jopa kolmannes säästösummasta saattoi kadota eläkevakuutuksen kuluihin. Ps-tilit antavat tyytymättömälle asiakkaalle myös mahdollisuuden vaihtaa palveluntarjoajaa kesken säästöajan. Aikaisemmissa vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa tämä ei ole ollut mahdollista.

Ps-sopimuksen veroedut

Sidotulle pitkäaikaissäästämiselle tarjotaan samansuuruista veroporkkanaa kuin vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla on. Verotuksessa voi vähentää sijoituksia ps-tilille enintään 5.000 euron arvosta. Vähennys tehdään mahdollisuuksien mukaan pääomatuloista tai toissijaisesti alijäämähyvityksenä ansiotuloista. Veroetu muodostuu pääomaveron suuruiseksi, eli nykyisellä pääomatuloverolla (28 %) suurin mahdollinen veroetu on 1.400 euroa vuodessa. Veroetu on lykättyä veronmaksua, sillä eläkesäästöjä aikanaan nostettaessa ne ovat kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa.

Toinen järjestelmän tarjoama veroetu on mahdollisuus siirtää säästöaikana varoja kohteesta toiseen ilman siirrosta aiheutuvia veroseuraamuksia. Säästäjä saa myös osingot ja muut tuotot verovapaasti ps-tilille.

Eläkesäästöihin ei pääse käsiksi ennen eläkeikää kuin poikkeustapauksissa (kuten työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, avioero tai puolison kuolema). Eläkesäästöjen normaali nostaminen on sidottu vanhuuseläkeikään, eli nostaminen onnistuu nykyisin aikaisintaan 63-vuotiaana. Mikäli vanhuuseläkeikä myöhemmin nousee, vaikuttaa se myös vapaaehtoisten eläkesäästöjen nostoikään.

Eläkesäästöjen nostot on jaettava vähintään kymmenelle vuodelle, mutta työelämässä yli 63 vuoden ikäisenä jatkavaa kannustetaan mahdollisuudella nostaa eläkesäästöt pari vuotta nopeammassa tahdissa.

Ps-tili lyhyesti:

  • Säästäjä voi olla vain luonnollinen henkilö. Eläkesäästöihin oikeutettu edunsaaja voi olla säästäjä itse tai joku toinen henkilö, esimerkiksi säästäjän puoliso tai lapsi.
  • Säästäjä solmii palveluntarjoajan kanssa säästämissopimuksen. Rahaliikennettä varten säästäjälle avataan säästämistili.
  • Säästämissopimusta saavat tarjota kotimaiset talletuspankit, sijoituspalveluyritykset ja rahastoyhtiöt sekä Suomessa toimivat ulkomaiset vastaavat palveluntarjoajat.
  • Palveluntarjoaja sijoittaa säästämistilille talletetut varat säästämissopimuksessa määriteltyihin kohteisiin. Sijoitukset tehdään säästövaroihin oikeutetun nimissä.
  • Säästövarojen nostaminen voidaan aloittaa vasta säästövaroihin oikeutetun saavutettua vanhuuseläkeiän tai silloin, jos erityinen elämäntilanteeseen liittyvä ehto täyttyy.
  • Säästäjä voi vaihtaa palveluntarjoajaa kesken säästämisajan ilman veroseuraamuksia. Säästämisen voi myös keskeyttää milloin tahansa, jolloin sopimus jää voimaan muilta osin entisin ehdoin.
  • Säästämissopimus lakkaa säästäjän tai muun säästövaroihin oikeutetun kuollessa. Varat kuuluvat aina säästövaroihin oikeutetun kuolinpesään ja ovat kuolinpesälle veronalaista pääomatuloa.
  • Säästötilin omistusoikeus on säästövaroihin oikeutetulla. Varoja ei saa ulosmitata palveluntarjoajan veloista.
Viimeksi päivitetty 25.05.2011 14:22