Loading...
Marraskuu 2008
Hyödy osakkeiden kurssilaskusta
Kuluva vuosi on koetellut osakesijoittajien hermoja. Esimerkiksi Suomeen sijoittavien osakerahastojen arvot ovat laskeneet keskimäärin 47.1 prosenttia tammikuun alun arvostaan (Morningstar 21.11.08).
Osakesijoittajan on kuitenkin syytä tottua kurssilaskuihin. Pitkäaikainen kurssilasku, ns. bear-market, kun ei ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö. Bear-market määritellään yleensä useampia kuukausia kestäväksi yleiseksi kurssilaskuksi, jolloin pudotusta kertyy vähintään 20 prosenttia.
Bull ja bear -markkinat
Vuosina 1970–2007 näitä pitkiä laskukausia on ollut Helsingin arvopaperipörssissä kuusi kappaletta. Keskimääräinen kurssilasku HEX-portfolioindeksillä (nyk. OMXHCAP) mitaten on ollut 44 prosenttia, ja kurssilaskun kesto keskimäärin 27 kuukautta. Sijoittaja kohtaa siis karhun keskimäärin kerran kuudessa vuodessa.
Reilun kahden vuoden keskimääräistä laskukautta kompensoi pitkä keskimääräinen kurssinousu. Keskimääräinen kurssinousu ’nousukaudella’ (ns. bull-market) em. indeksille on ollut peräti 220 prosenttia, ja keskimääräinen kesto reilut kolme vuotta.
Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että edellinen kuvaus on voimakas yksinkertaistus osakemarkkinoista. Markkinatrendit voidaan luotettavasti tunnistaa vasta jälkikäteen, joten kukaan ei pysty jatkuvasti ostamaan pohjalla ja myymään huippuhintaan.
Kurssilasku voi tarjota ostotilaisuuden
Kurssilaskusta voi silti hyötyä monin tavoin. Sijoittaja voi esimerkiksi sijoittaa instrumentteihin, jotka liikkuvat markkinaa vastaan (Tuottoa laskevilta markkinoilta, Investori 01/08). Yksinkertaisemmin ja varmemmin kurssilaskusta hyötyy kuitenkin käyttämällä hyväkseen edulliset ostotilaisuudet.
Etukäteen ei tietenkään voi olla aivan varma, milloin osakkeet ovat edullisia. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että todennäköisyys osakkeiden alihinnoitteluun on suuri kun osakemarkkinoiden näkymät ovat synkät. Osakesijoittajan kannattaakin pitää tuntosarvet ulkona ja ryhtyä ostoksille, kun markkinoilla vallitsee poikkeuksellisen suuri pessimismi.
Mitä kannattaa pitää silmällä?
Kuinka sitten löytää edulliset kohteet markkinoilta? Ensimmäiseksi lähtökohdaksi voi ottaa perinteiset osakkeiden arvostusluvut, P/E (osakkeen hinta suhteessa osakekohtaiseen tulokseen) ja P/B (osakkeen hinta suhteessa kirja-arvoon). Jos sijoittaja ei ole kiinnostunut osakkeiden tutkimisesta, kannattaa osakemarkkinoille osallistua sijoitusrahastojen kautta. Osakekurssien lasku hyödyttää myös osakerahastohankintoja tekevää.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että matalan P/E ja P/B -tunnuslukujen osakkeet tuottavat sijoittajille keskimäärin paremman tuoton kuin vastaavan korkean tunnusluvun osakkeet. Osakekurssien laskukaudella sijoittaja voi löytää todella houkuttelevasti hinnoiteltuja osakkeita: jo muutaman vuoden osakekohtainen tulos voi kattaa osakkeen hankintahinnan, ja osakkeita myydään jopa alle kirja-arvon.
Kaikki edullisesti hinnoitellut osakkeet eivät tietenkään osoittaudu hyviksi sijoituksiksi. Osa osakkeista on halpoja hyvästä syystä. Riskiä heikkojen osakkeiden päätymisestä salkkuun voi kuitenkin pienentää tutkimalla tarkasti muutamia keskeisiä tunnuslukuja ja karsimalla heikoimmat osakkeet hankintalistalta. Ainakin seuraavia lukuja kannattaa tarkastella useammalta vuodelta: oman pääoman tuotto (ROE), omavaraisuusaste ja osingonmaksusta kertovat tunnusluvut.
Hyvä oman pääoman tuotto, alhainen velkaantuneisuus, hyvä osinkotuotto sekä tasaisesti vuosittain kasvava osinkosumma kielivät vahvasta sijoituksesta. Hyviä osingonmaksajia voi myös pitää muita turvallisempina sijoituksina. Jos osakekurssit eivät nouse, saa sijoittaja ainakin hyvän osinkotuoton.
Koska markkinan pohjaa ei voi etukäteen tunnistaa, kannattaa osakesijoitukset tai rahastohankinnat jakaa eriin ja tehdä niitä vaikka muutaman kuukauden välein.
Jouni Koistinen - Investori.com