Huhtikuu 2006
Rahastosijoittamisen
perusteet
Rahastosijoittaminen
on sijoitusmuoto, jossa sijoittajien varat kerätään yhteiseen
sijoitusrahastoon ja sijoitetaan edelleen rahaston sääntöjen mukaisesti.
Sijoittajat omistavat rahasto-osuuksia, jotka antavat yhtäläisen oikeuden
rahaston varoihin. Sijoitusrahastoa hallinnoi rahastoyhtiö. Yhdellä
rahastoyhtiöllä on yleensä useita sijoitusrahastoja hallinnoitavana.
Rahaston
käytännön sijoitustoiminnasta vastaa rahastolle nimetty salkunhoitaja.
Rahaston hoitaminen voi tapahtua myös tiimityönä, jolloin rahastolla on
useampia salkunhoitajia. Salkunhoitajana voi toimia myös erillinen
varainhoitoon erikoistunut yhteisö. Sijoitusrahastotoiminta on luvanvaraista,
ja rahastoyhtiöitä valvoo Rahoitustarkastus.
Sijoitusrahastoja
kaikkiin tarpeisiin
Sijoitusrahastoja
löytyy lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin sijoitustarpeisiin. Suomessa
sijoittajan ulottuvilla on jo useita satoja sijoitusrahastoja.
Sijoitusrahastojen runsauden pula voi aluksi hämmentää sijoittajaa.
Rahastosijoittamista onkin ensin hyödyllistä opiskella keskeisten asioiden ymmärtämiseksi.
Aiheesta on tarjolla runsaasti hyvää suomenkielistä tietoa niin
internetsivujen kuin painetun kirjallisuudenkin muodossa.
Omien
lähtökohtien tarkka selvittäminen heti alkuun helpottaa huomattavasti myöhemmin
varsinaista sijoitusrahastojen valintaa. Ensimmäiseksi on hyvä miettiä omia
tavoitteita: Kuinka pitkäksi aikaa on sijoittamassa? Kuinka suurta summaa
sijoittaa? Millaista tuottoa tavoittelee ja minkä riskitason on valmis hyväksymään?
Tarvittaessa on hyvä käyttää sijoitusneuvojan palveluja oman näkemyksen
kirkastamiseksi.
Rahastojen
luokittelu
Sijoitusrahastot
jaetaan perinteisesti karkeisiin luokkiin rahastojen sijoituskohteiden mukaan:
osakerahastot, sekarahastot, korkorahastot sekä johdannaisia hyödyntävät
hedge- ja vipurahastot. Osakerahastot sijoittavat nimensä mukaisesti
osakkeisiin ja korkorahastot korkoinstrumentteihin. Sekarahastot sijoittavat sekä
osakkeisiin että korkoihin. Korkorahastot luokitellaan lisäksi lyhyen-,
keskipitkän- ja pitkän koron rahastoihin sen mukaan kuinka pitkiin lainoihin
ne varojaan sijoittavat. Tätä jakoa käytetään käytännön syistä
erityisesti printtimediassa.
Edellinen
karkea jako ei vielä käytännössä paljon sijoittajan elämää helpota.
Onneksi sijoitusrahastoja vertailevat nettipalvelut luokittelevat rahastot
huomattavasti tarkemmin vertailukelpoisiin rahastoluokkiin. Suomessa rahastoja
luokittelevia palveluja on kolme: Morningstar, Standard & Poor’s sekä
Eufex. Nämä käyttäjälle ilmaiset palvelut ovatkin erinomainen lähtöpaikka
rahastojen keskinäiseen vertailuun.
Rahastokohtaisen
tiedon peruslähde on rahastoesite, joka on jokaisella sijoitusrahastolla.
Rahastoesitteestä löytyvät rahaston perustiedot: sijoituspolitiikka, riskit
ja palkkiorakenne. Kaikki oleellisia tietoja sijoittajalle.
Miten
rahastosijoituksia tehdään?
Rahastojen
ostaminen käy kätevästi rahastoyhtiön edustajan luona, esimerkiksi omassa
pankkikonttorissa tai vakuutusyhtiössä, tai nykyisin erittäin helposti myös
internetissä rahastoyhtiön verkkopalvelun ja verkkopankin avulla.
Rahastoihin
voi tehdä kertasijoituksia, joiden minimikoko on tyypillisesti
yksityissijoittajille suunnatuissa rahastoissa 500 eurosta pariin tuhanteen
euroon. Tosin osa rahastoyhtiöistä ottaa vastaan yksittäisiä sijoituksia
ilman kertasijoitusrajaa. Usein rahastojen kanssa on mahdollista tehdä myös
kuukausisäästösopimus, jolloin mukaan pääsee muutamalla kymmenellä eurolla
kuukaudessa.
Rahastosijoittamisen
kustannukset
Rahaston
hoidosta joutuu luonnollisesti maksamaan. Rahastoyhtiö veloittaa
sijoitusrahastolta hallinnointipalkkiota rahaston sääntöjen mukaisesti.
Hallinnointipalkkio veloitetaan suoraan rahaston pääomasta, ja se on valmiiksi
huomioitu rahasto-osuuden päivän arvossa. Hallinnointipalkkio voi olla kiinteä
tai osittain rahaston tuottoon sidottu. Lisäksi voi joutua maksamaan merkintä-
ja lunastuspalkkion rahasto-osuuksia hankittaessa ja luovutettaessa. Muita
rahastosijoitusta rasittavia kuluja ovat mm. rahaston sisäiset säilytysmaksut
ja kaupankäyntikustannukset, jotka myös on huomioitu rahaston päivän
arvossa. Rahastosijoittajan on syytä olla kustannustietoinen ja seurata, miten
laadukasta salkunhoitoa hän palkkioita vastaan saa.
Rahastosijoitusten
seuranta on helppoa
Omien
rahastosijoitusten kehittymistä on helppo seurata. Tiedotusvälineet, kuten
talous- ja sanomalehdet, julkaisevat säännöllisesti rahasto-osuuksien päivän
arvot ja arvon prosentuaaliset muutokset eri kausilta. Sijoitusten
reaaliaikainen seuranta on myös helppoa rahastoyhtiön nettipalvelussa tai
edellä mainituissa rahastojen luokittelupalveluissa.
Rahastosijoittamisen
verotus
Verotuksen
kannalta rahastosijoittaminen on hyvin yksinkertaista. Itse sijoitusrahastot
ovat toiminnassaan verovapaita, ja verojen maksaminen tulee ajankohtaiseksi
vasta, kun varoja jaetaan rahastosta sijoittajille.
Sijoitusrahasto-osuuksien
myyntivoitot ja rahaston maksamat tuotot ovat veronalaista pääomatuloa
(veroprosentti 28% vuonna 2005). Rahastoyhtiö suorittaa tuotto-osuuden maksun
yhteydessä ennakonpidätyksen ja tilittää sen verohallinnolle. Sijoittajan ei
itse tarvitse ilmoittaa verottajalle tuottoa, siitä toimitettua ennakonpidätystä
eikä sijoitettua pääomaa (kotimaisen rahastoyhtiön tapauksessa). Verottaja
saa nämä tiedot suoraan rahastoyhtiöltä. Sensijaan ulkomaisen
sijoitusrahaston (ulkomaille rekisteröity rahastoyhtiö) jakama tuotto ja
rahasto-osuuden pääoma on ilmoitettava.
Rahasto-osuuksien
luovutuksen (myynnin) osalta sijoittajan on ilmoitettava verottajalle syntyneet
luovutusvoitot/ -tappiot. Rahasto-osuuksien lunastuksen yhteydessä rahastoyhtiö
ei suorita ennakonpidätystä.
Rahastosijoittamisen
edut lyhyesti
Rahastosijoittamisella
yksityissijoittaja saavuttaa lukuisia etuja. Rahastosijoittaja pääsee jo
pienelläkin pääomalla nauttimaan ammattimaisesta salkun hoidosta,
suursijoittajan eduista ja sijoitusten hajautuksesta. Lisäksi
rahastosijoituksen seuranta on helppoa, ja sijoitukset ovat helposti rahaksi
muutettavia (rahastoyhtiö lunastaa rahasto-osuudet vaadittaessa).
Sijoitusrahastot
avaavat yksityissijoittajalle myös sellaisia kohteita, jotka muutoin olisivat
yksityissijoittajan ulottumattomissa. Esimerkiksi osakesijoitusten hajauttaminen
kansainvälisesti on tullut rahastosijoittamisen myötä vaivattomaksi.
J. Koistinen - Investori.com