Mikä on
riskinsietokykysi?
-- Testin
tulosten purkaminen
Kysymysten vastaukset a-d viittaavat vastaaviin riskiryhmiin: (a) äärimmäisen varovainen, (b) varovainen, (c) riskiä sietävä ja (d) riskiä hakeva sijoittaja. Testin kolme ensimmäistä kysymystä asettavat varsin vahvasti riskin rajat, joissa sijoittajan kannattaa toimia. Muiden kysymysten osalta sijoittajan kokonaistilanne on ratkaiseva. Testin tarkoitus on kiinnittää huomiota yleisiin riskinottokykyyn vaikuttaviin tekijöihin.
Kysymys
1: hyväksyttävä sijoitustappio
Sijoitustoiminnassa suuremman riskin vastapainona on suurempi odotettu tuotto. Hyvin hajautetuista osake(rahasto)sijoituksista ja korkean luottoluokituksen omaavista korkosijoituksista muodostuvan sijoitussalkun tappioriskiä 12 kuukauden ajalle voi haarukoida yksinkertaisella romahdustestillä: sijoitussalkun osakkeiden arvo puolittuu ja korkosijoitusten arvo pysyy ennallaan. Jos sijoittaja esimerkiksi kokee 10% arvon pudotuksen vielä sopivana, voidaan 20% varoista sijoittaa osakkeisiin. Romahdustestin tulos ei ole laskun ehdoton alaraja, vain kohtuullinen arvio mahdollisesta kehityksestä, jos osakkeiden arvo kehittyy epäsuotuisasti.
Vastaus (1.a)
viittaa äärimmäisen varovaiseen sijoittajaan (kts. kohta riskiryhmät) ja
vastaus (1.b) varovaiseen sijoittajaan.
Kysymys
2: kuinka pian 60% varoista halutaan nostaa?
Mitä pidempään varat voivat olla sijoitettuna, sitä enemmän osakemarkkinariskiä voidaan ottaa. Näin osakemarkkinoiden hyvät ajat ehtivät kompensoida heikommat. Vastaukset (1.a) ja (1.b) viittaavat varovaiseen sijoittajaan.
Kysymys 3: nopeasti käytössä olevat varat (likviditeetti)
Sellaiset varat, joiden halutaan olevan käytössä nopeasti, esimerkiksi yllättävän menon sattuessa, on syytä sijoittaa lyhyen koron rahastoon tai haluttaessa nostettaviin pankkitalletuksiin. Näin osake- ja korkomarkkinoiden heilahtelut eivät pääse vaikuttamaan niiden pääoma-arvoon.
Kysymys 4: sijoituskokemus
Mitä pidempi on sijoittajan kokemus osakemarkkinoilta, sitä paremmin hän ymmärtää riskit. Suhteellisen kokemattoman sijoittajan on parempi lähteä liikkeelle pienemmällä riskillä ja kasvattaa osakesalkkua kokemuksen karttuessa. Osakemarkkinoilla oppirahat joutuu kuitenkin jossakin vaiheessa maksamaan, ja pienillä panoksilla se on edullisempaa.
Kysymys 5: kuinka suuri osuus kuukausituloista on sijoitettavissa?
Suuret tulot suhteessa kuluihin helpottavat sijoitusriskin kantamista ja mahdollistavat säännöllisen sijoittamisen. Velkarahalla sijoittaminen ei ole suositeltavaa. Jos sijoittajalla on lainaa, on sen pois maksaminen usein edullisin sijoitus. Erityisesti näin on kulutusluottojen ja muiden vastaavien luottojen kohdalla, joiden korot ovat korkeammat kuin osakemarkkinoiden tuotolta voidaan kohtuudella odottaa.
Kysymys
6: sijoittajan ikä
Nuorilla on aikaa odottaa osakemarkkinoiden suotuisaa kehitystä, mutta toisaalta heillä on myös tiedossa kalliita hankintoja ja investointeja tulevaisuudessa. Erään nyrkkisäännön mukaan pitkän aikavälin sijoitusvarojen osuus osakkeissa tulisi olla 100 prosenttia miinus sijoittajan ikä. Tämä ei kuitenkaan huomioi sijoittajien erilaista riskinottohalua. Myös sijoittajan rahavirran tarve sijoituksista ja kokonaisvarallisuus tulee ottaa huomioon. Sijoitussidonnaisissa eläkevakuutuksissa sijoittajan ikä on erityisesti huomioitava. Mitä pidempi on odotettu sijoitusaika, sitä suurempi pitäisi olla varojen osuus osakkeissa. Mitä lähempänä on varojen lunastusaika, sitä suurempi osuus pitäisi olla korkosijoituksissa.
Kysymys
7: sijoitustottumukset
Jos käyt nopeaa osakekauppaa (7.a), on hyvin todennäköistä, että menetät rahaa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri enemmistö osake-tradereista häviää rahaa. Jos olet taipuvainen uhkapeleihin tai impulsiivisiin päätöksiin (7.a-b), pienennä riskiä. Jännitystä saa elämään paljon halvemmalla muualta kuin osakemarkkinoilta.
Jos tavoittelet markkinoilta viime aikoina menestyneitä osakkeita tai rahastoja (7.c) on riskinä, että sijoitat eilisen tähtiin. Lisäksi osakesalkun hajautus muodostuu puutteelliseksi, jos salkku sisältää vain kyseisessä markkinatilanteessa menestyviä osakkeita. Osakesijoitukset on aina syytä hajauttaa eri toimialojen, erikokoisten yhtiöiden, kasvu- ja arvoyhtiöiden kesken, sekä myös maantieteellisesti. Säännöllinen osakesäästäminen on edullinen tapa osallistua osakemarkkinoille. Kun rahasto-osuuksia hankitaan säännöllisin väliajoin kiinteällä summalla, vältetään markkina-ajoituksen ongelma. Kaikki hankinnat eivät voi sattua epäedulliseen aikaan. Keskimääräinen hankintahinta muodostuu edulliseksi, koska rahasto-osuuksia tai osakkeita hankitaan suhteessa enemmän, kun ne ovat edullisempia.
Kysymys
8 ja 9: Osakekurssin nousun tai laskun vaikutus sijoituskäyttäytymiseen
Jos myyt osakkeita kurssin laskiessa (8.a-b) ilman rahan tarvetta, on nykyisen sijoitussalkkusi riskitaso todennäköisesti liian korkea. Osakekurssien ennakointi eli markkina-ajoitus (9.a-b) on tutkimusten mukaan tuoton kannalta vaarallista puuhaa. Sijoittajan on parempi pitäytyä pitkän aikavälin kiinteässä sijoitussuunnitelmassa ja tavoitella markkinatuottoa. Myös sijoitussalkun tasapainottaminen määräajoin voi olla tarpeen. Tällöin varoja siirretään esim. nousseista osakkeista korkopapereihin, tai päinvastaisessa tilanteessa korkopapereista laskeneisiin osakkeisiin. Näin sijoitussalkun riskitaso pysyy hallinnassa, mutta toisaalta kaupankäynnistä aiheutuu kuluja ja realisoituvan myyntivoiton vero.
Riskiryhmät
1. Äärimmäisen
varovainen sijoittaja
Äärimmäisen varovainen sijoittaja ei halua menettää pääoman nimellisarvosta yhtään. Sopivia sijoituskohteita ovat lyhyelle aikavälille pankkitalletukset ja lyhyen koron rahastot. Pidemmälle aikavälille sopivat korkean luottoluokituksen omaavat joukkovelkakirjat ja näihin sijoittavat sijoitusrahastot. Pitkän koron rahastoihin ja joukkovelkakirjoihin jälkimarkkinoilla liittyy kuitenkin korkoriski, jolloin sijoittaja riskeeraa osan pääomasta lyhyellä aikavälillä.
Turvallisuudesta joutuu maksamaan pienen tuoton muodossa. Lyhyille turvallisille sijoitukselle voi odottaa vain hyvin pientä inflaation ylittävää tuottoa. Usein tämä ns. reaalituotto voi jäädä verotuksen jälkeen negatiiviseksikin. Äärimmäisen varovaisen sijoittajan onkin syytä opetella riskin ottoa tuoton saavuttamiseksi ja pyrkiä sijoittamaan 10 - 20% pitkän aikavälin sijoitusvaroista osakkeisiin.
2. Varovainen sijoittaja
Varovainen
sijoittaja pyrkii kohtuulliseen inflaation ylittävään tuottoon ja hyvään
turvaan sijoitetulle pääomalle. Varovaiselle sijoittajalle sopii pitkän aikavälin
sijoitussalkkuun 15-25% osakkeita. Loput varat jaetaan lyhyen koron sijoitusten
sekä joukkovelkasijoitusten kesken suunnitellun sijoitusajan määräämällä
tavalla.
3. Riskiä sietävä sijoittaja
Riskiä sietävä
sijoittaja hakee hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä ja hyväksyy
sijoitusten lyhyen aikavälin arvonvaihtelun. Riskiä sietävä sijoittaja
sijoittaa 40-60% pitkän aikavälin sijoitusvaroista osakkeisiin ja loput
sopivan pituisiin korkosijoituksiin.
4. Riskiä
hakeva sijoittaja