joulukuu 2003

Talouslehdet ja useat sanomalehdet julkaisevat päivittäin pörssisivut. Seuraavassa katsaus lehtien julkaisemiin pörssitietoihin ja ohjeita osakkeiden tunnuslukujen tulkitsemiseksi. Tunnuslukuja luettaessa on muistettava, että yksittäinen tunnusluku kertoo osakkeesta hyvin vähän. Pelkästä tunnusluvusta ei myöskään voi päätellä onko osake hyvä sijoitus. Tunnusluvuista saa paremman kuvan, jos seuraa niiden kehitystä useammalta vuodelta.

Helsingin pörssissä on kolme varsinaista pörssilistaa: Päälista, I-lista ja NM-lista. Päälistalle listatut yritykset ovat suurempia (markkina-arvo vähintään 35 miljoonaa euroa) ja toimintansa vakiinnuttaneita yhtiöitä, joilla on usean vuoden toimintahistoria. I-listan (investors' list) yhtiöt ovat keskisuuria (markkina-arvo vähintään 4 miljoonaa euroa) ja toimintansa vakiinnuttaneita yhtiöitä. NM-listan (new market list) yhtiöt ovat kasvuhakuisia pienehköjä yhtiöitä (markkina-arvo vähintään 2 miljoonaa euroa). Varsinaisten pörssilistojen lisäksi on Prelista lyhytaikaista listautumistarvetta varten ja ML-markkina listaamattomien yhtiöiden arvopapereiden vaihdantaan sekä Ruotsalaiset osakkeet -lista ruotsalaisten osakkeiden kaupankäyntiin. (Lähde: www.hex.fi)

Pörssilistattu osake voidaan siirtää kauppapaikan toimesta myös ns. tarkkailulistalle. Tarkkailulistalla-merkinnän tarkoituksena on kiinnittää sijoittajien huomio johonkin yhtiötä koskevaan erityiseen seikkaan.Yhtiö voi olla esimerkiksi velkasaneerauksessa. Tarkkailulistan yhtiöillä voi käydä kauppaa normaaliin tapaan.

Päälistan osakkeet on jaettu 16 toimialaan: pankit ja rahoitus, vakuutus, sijoitus, kuljetus ja liikenne, kauppa, muut palvelut, metalliteollisuus, metsäteollisuus, monialayritykset, energia, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, tietoliikenne ja elektroniikka, kemianteollisuus, viestintä ja kustannus sekä muu teollisuus.

Päivittäisinä kaupankäyntitietoina julkaistaan tehdyistä osakekaupoista viimeisen kaupan hinta (ns. päätöskurssi), päivän ylin ja alin toteutunut kauppa sekä vaihtomäärä kappale- tai euromääräisesti. Kauppojen tiedot koskevat pörssin ns. jatkuvaa kaupankäyntiä, joka päättyy klo 18.00. Näiden tietojen lisäksi lehdet julkaisevat yleensä osakkeen osto- ja myyntitarjousten tasot, vuoden alimman ja ylimmän päätöskurssin sekä päätöskurssin prosentuaaliset muutokset päivän, kuukauden ja 12 kuukauden ajalta.

Hintatietojen lisäksi vaihtomäärät ja osto-tarjous -tasot antavat sijoittajalle mielenkiintoista tietoa. Kaikilla pörssiin listatuilla osakkeilla ei ole päivittäin yhtään kauppaa tai vaihto voi olla hyvin vähäistä. Harvoin vaihdettuja osakkeita kutsutaan epälikvideiksi. On tavallista, että epälikvidien osakkeiden osto- ja myyntitarjouksen erotus (ns. spredi, engl. spread) on verraten suuri. Epälikvidejä osakkeita voi olla vaikea myydä nopeasti hyvään hintaan. Sijoittajalle tämä edustaa ylimääräistä riskiä.

Osakkeen volatiliteetti on harvemmin esillä lehdissä, mutta internet-palveluista se löytyy usein. Volatiliteetti on riskin mittari. Se kuvaa osakkeen tuoton vaihtelun suuruutta. Mitä suurempi volatiliteetti, sitä suuremmat ovat kurssimuutokset ylös tai alas. Volatiliteetti lasketaan osakkeen päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan yleensä prosentteina vuodessa. Numeerisesti volatiliteettiä voi tulkita siten, että osakkeen vuosituoton vaihtelut sopivat 68 % todennäköisyydellä tuoton odotusarvo +/- yksi volatiliteettiä välille. Jos esimerkiksi pörssi-indeksin tuotto-odotus on 15 % ja volatiliteetti 30 %, sijoittuu vuosituotto -15 % ja + 45 % väliin noin kahtena vuotena kolmesta.

Beta on myös riskin mittari. Se kuvaa osakkeen hinnan muutosherkkyyttä pörssi-indeksiin nähden: jos pörssi-indeksi nousee (laskee) yhden prosentin, nousee (laskee) osakkeen, jonka beta on 0.7, kurssi keskimäärin 0.7 prosenttia.

Käytännössä tunnusluku soveltuu summittaiseen osakkeen ominaisuuksien arviointiin suhteessa markkinaindeksiin. Beta selittää vain osan osakkeen hinnan muutoksista ja lisäksi betan arvot muuttuvat. Parhaimmillaan beta onkin arvioitaessa eri osakkeista muodostetun sijoitussalkun ominaisuuksia. Jos sijoittaja uskoo esimerkiksi voimakkaaseen pörssinousuun, voi hän rakentaa sijoitussalkkunsa korkean betan osakkeista. Tällainen salkku sisältää pörssi-indeksiä suuremman riskin ja korkeamman tuotto-odotuksen.

Osakkeita, joiden beta on yli yhden, kutsutaan joskus agressiivisiksi osakkeiksi. Näiden hinnan muutoksien, niin ylös kuin alas, odotetaan olevan pörssi-indeksiä suurempia. Vastaavasti osakkeita, joiden beta on alle yhden, kutsutaan defensiivisiksi. Näiden osakkeiden hinnanmuutokset ovat maltillisempia kuin markkinaa kuvaavan pörssi-indeksin keskimäärin.

Osinko-sarake kertoo osakekohtaisen yhtiön hallituksen esittämän tai yhtiökokouksen vahvistaman osingon määrän. Osinkotuotto-prosentti kertoo, kuinka monta prosenttia sijoittaja saa vuotuista osinkotuottoa sijoitukselleen nykyisellä osakkeen hinnalla, jos maksettava osinko pysyy saman suuruisena (osinko/osakkeen hinta).

EPS on osakekohtainen tulos (engl. earnings per share). Se saadaan jakamalla yrityksen nettotulos osakkeiden lukumäärällä (vuoden keskiarvo).

P/E-luku, eli price/earnings-luku on osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksella. Tuloksen ollessa negatiivinen P/E-lukua ei lasketa. Korkea P/E-luku voi kertoa markkinoiden asettavan kovia kasvuodotuksia tulokselle. P/E-luku voi olla korkea myös siksi, että tulos on tilapäisesti pieni. Matala P/E-luku taas voi viestiä vähäisistä kasvuodotuksista tai korkeammasta riskistä, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeesta vähemmän.

P/E-lukua tulkittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, onko laskennassa käytetty tulos viimeisestä tilinpäätöksestä vai perustuuko se tulosennusteeseen. Laskennassa tulisi käyttää tulosennustetta, joka ei sisällä kertaluontoisia eriä. Lehdissä julkaistut P/E-luvut perustuvat yleensä tilinpäätöksen tulokseen, ja tämä on otettava tulkinnassa huomioon.

Tutkimuksien mukaan osakkeiden P/E-luvuilla on taipumus keskiarvoittua. Tämä tarkoittaa sitä, että matalat P/E-luvut nousevat ja korkeat laskevat ajan myötä. P/E-luku voi laskea tuloksen kasvaessa tai hinnan laskiessa. Monesti hinta joustaa enemmän. Tähän perustuvat sijoitusstrategiat, joissa sijoittaja ostaa matalan P/E-luvun osakkeita ja myy korkean P/E-luvun omaavia osakkeita. Akateemisissa tutkimuksissa onkin saatu näyttöä siitä, että matalan P/E-luvun osakkeista muodostetut sijoitussalkut tuottavat keskimäärin paremmin kuin korkean P/E-luvun osakkeista muodostetut salkut.

Markkina-arvo kertoo yhtiön osakkeiden markkina-arvon. Se saadaan kertomalla osakkeiden lukumäärä osakkeen hinnalla.

Investori.com - J. Koistinen