Muokattu lokakuu 2003 (0011)
Rahastosijoittajan verotus lyhyesti
Pääsääntönä sijoitusrahasto-osuudet ovat omistajansa veronalaista varallisuutta (70% verovuoden viimeisestä arvosta) ja niiden realisoituneesta voitosta (myyntivoitosta tai jaetusta voitto-osuudesta) maksetaan 29% pääomatuloveroa (v. 2003). Pääomatulosta sijoittaja saa vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Sijoitusrahasto itsessään on verovapaa, jolloin verovelvollisuus syntyy vasta varoja rahastosta pois jaettaessa (voitto-osuudet tai lunastus).
Verotusnäkökohdat on kirjoitettu Suomessa yleisesti verovelvollisen yksityishenkilön näkökulmasta.
Rahaston jakama voitto-osuus
Sijoitusrahaston jakama voitto-osuus on veronalaista pääomatuloa. Suomalainen rahastoyhtiö perii maksettavasta voitto-osuudesta 29% ennakonpidätyksen, joka luetaan verovelvollisen hyväksi lopullisessa verotuksessa.
Jos sijoittaja ei tarvitse rahavirtaa sijoitusrahastosta, on verotuksellisesti edullisempaa vaihtaa rahasto-osuus voittoa jakamattomaan ns. kasvuosuuteen. Näin voitto-osuus jää edelleen rahastoon, eikä veroa tarvitse maksaa vuosittain.
Rahasto-osuuksien vaihtaminen
Jos sijoittaja vaihtaa saman rahaston eri osuuksien kesken (kasvuosuus, voitto-osuus) ei vaihdossa synny verotuksessa realisoituvaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Tässä tapauksesssa vaihdosta ei ole veroseuraamuksia.
Jos sijoittaja taas vaihtaa kokonaan toiseen rahastoon, vaikkakin samassa rahastoyhtiössä, syntyy tässä yhteydessä realisoituva luovutusvoitto tai -tappio. Vaihto katsotaan verotuksessa kahdeksi erilliseksi tapahtumaksi: Vanhojen rahasto-osuuksien myynniksi (lunastus) ja uusien osuuksien ostoksi (merkintä).
Rahasto-osuuksien lunastus (myynti)
Sijoittajan myydessä rahasto-osuutensa mahdollisesti syntyvä voitto on veronalaista tuloa, josta maksetaan 29% pääomatulon vero. Rahasto-osuudet katsotaan luovutetuksi siinä järjestyksessä kun ne on hankittu, ellei muuta pystytä osoittamaan (eli ensimmäisenä hankitut katsotaan luovutetuiksi ensin).
Myyntivoitto tai -tappio (luovutusvoitto)
Syntynyt luovutusvoitto on pääomatuloa, josta maksetaan 29% vero. Voittoa laskettaessa myyntihinnasta vähennetään todellinen hankintameno ja mahdolliset kulut. Todellisen hankintamenon sijasta voidaan käyttää myös ns. hankintameno-olettamaa.
Hankintameno-olettama on 20% luovutushinnasta alle 10 vuotta omistetulle omaisuudelle ja 50% yli 10 vuotta omistetulle. Hankintameno-olettaman lisäksi ei voi tehdä enää muita vähennyksiä luovutusvoittoa laskettaessa.
Voitot ja tappiot lasketaan jokaisen luovutuksen osalta erikseen. Luovutustappiot vähennetään luovutusvoitoista (ei siis muista pääomatuloista) verotuksessa. Tappioita voi vähentää niiden syntymisvuonna sekä kolmena seuraavana vuotena.
Veroilmoitus
Sijoittajan omistamia suomalaisen sijoitusrahaston osuuksia tai rahastoyhtiön jakamia voitto-osuuksia ei tarvitse ilmoittaa verotuksessa. Tiedot menevät suoraan rahastoyhtiöstä verottajalle. Ulkomaisen rahastoyhtiön osuudet ja mahdollisesti jaettu voitto-osuus tulee ilmoittaa.
Sijoittajan on syytä säilyttää kaikki tositteet huolellisesti ja toimitetusta verotuksesta ilmenevät tiedot tarkastaa tositteiden pohjalta.
Kaikkien rahasto-osuuksien luovutukset (myynnit, lunastukset tai vaihdot toiseen rahastoon) tulee ilmoittaa veroilmoituksessa.
Sijoitusrahastojen huonoja puolia verotuksen näkökulmasta
Seuraavien kohtien merkitys sijoittajalle riippuu merkittävästi sijoittajan omasta tilanteesta. Sijoittamista rahastojen kautta tai sijoittamista suoraan ei voi vertailla pelkästään verotuskohtia huomioiden.
1. Yhtiöveron hyvitys jää hyödyntämättä
Kuten edellä todettiin on sijoitusrahasto itsessään verovapaa, joten se ei voi hyödyntää yhtiöveron hyvitystä.
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän tarkoituksena on poistaa osinkotulojen kaksinkertainen verotus. Järjestelmässä osingonsaajan verotuksessa yhtiön maksama vero otetaan huomioon ja käytännössä julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden maksamista osingoista ei osingonsaajan tarvitse enää maksaa veroa. Osakkeisiin sijoittavassa rahastossa tämä etu jää hyödyntämättä.
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään on valmisteilla lakimuutoksia (2003).
2. Varallisuusverotus ei suosi korkorahastoja
Lähdeveron alaiset joukkovelkakirjalainat eivät kuulu verotettavaan varallisuuteen. Korkorahaston osuudet sensijaan ovat veronalaisia varoja.
Verotettavaa varallisuutta (veronalaiset varat - velat) tulee olla vähintään 185.000 euroa (verovuonna 2002), ennenkuin varallisuusveroa joutuu maksamaan.