Osta osakkeita kun sijoittajat ovat pessimistisiä

9. Lisävinkkejä

Osakekurssit ennakoivat reaalitalouden kehitystä. Laskun pohja on usein jo nähty, kun talousuutiset ovat vielä negatiivisia ja ennustajat povaavat kurssilaskun jatkuvan. Mielenkiinto osakkeita kohtaan on laskenut. Listautumisannit ovat loppuneet. Yhtiöitä poistuu pörssilistalta. Kotitalouksien varat suuntautuvat korkosijoituksiin. Kasvuosakkeiden hinnat ovat laskeneet reippaasti. Sijoittajat odottavat osakemarkkinoilta enää hyvin maltillisia tuottoja.

Kurssikäännettä voi hakea myös 200 päivän liukuvan keskiarvon suunnasta. Laskun katsotaan päättyneen, kun pörssi-indeksin 200 päivän liukuva keskiarvo kääntyy taas nousuun.

Osakemarkkinan nousu syntyy pessimismin aikaan, kasvaa epäilyn vallitessa, kypsyy optimismissa ja kuolee euforiaan. Suurimman pessimismin vallitessa on paras aika ostaa, ja voimakkaimman optimismin aikaan myydä.

- Sir John Templeton

Lue myös: Investori - Liukuvat keskiarvot antavat tukea sijoituspäätöksille

Lisää mestarien oppeja: http://www.investori.com/j/teema-opi-mestareilta

Mikä on oikea määrä sijoitusrahastoja?

3. Sijoitusrahastot

Kuinka moneen sijoitusrahastoon sijoittajan pitäisi sijoittaa? Oikealle lukumäärälle ei ole olemassa mitään 'tieteellistä' arvoa. Liian pieni määrä voi johtaa puutteelliseen sijoitusten hajautukseen, mutta toisaalta liian suuresta määrästä voi olla monenlaista haittaa. Monet sijoitusneuvojat ovatkin sitä mieltä, että sopiva maksimimäärä sijoitusrahastoja on yksityissijoittajalle yleensä 8-10.

Jos rahastoja on hyvin paljon, ovat tavalliset käytännön asiat, kuten rahastojen seuranta ja verotukseen liittyvät raportoinnit, tarpeettoman monimutkaisia. Hyvin suuri määrä rahastoja ei juurikaan enää paranna hajautusta, ainoastaan kasvattaa kustannuksia monimutkaisen hallinnoinnin kautta. Salkussa voi olla myös niin pieniä rahastosijoituksia, ettei niiden kehityksellä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Sijoittamista useisiin samantyyppisiin rahastoihin kannattaa välttää. Tällaiset rahastot sisältävät päällekkäisiä riskejä, eikä sijoittaja näin pääse hyödyntämään riittävää hajautusta. Päällekkäisissä rahastosijoituksissa piilee myös tehottoman sijoittamisen riski. Kun samalle markkinalle sijoittavia (aktiivisesti hoidettuja) osakerahastoja lisätään salkkuun, lähestyy niiden yhteistuotto keskiarvoittumisen takia markkinatuottoa ja lopulta sijoittajalla on käytännössä ko. markkinan 'indeksi-sijoitus', jolla on kuitenkin hyvin korkea kulurakenne.

Lue myös:

Investori - Sijoitussalkun rakentaminen

Investori - Voita indeksi ja puolita riski

Lyhyet ja pitkät korot?

5. Korkosijoitukset

Puhuttaessa lyhyen tai pitkän koron sijoituksista tarkoitetaan oikeastaan lyhyttä tai pitkää laina-aikaa.

Lyhyt korko tarkoittaa yleensä ns. rahamarkkinasijoituksia, jolloin laina-aika on alle 12 kuukautta. Yksityissijoittajalle tarjolla olevat "rahamarkkinasijoitukset" ovat lyhyen koron rahastot ja erilaiset pankkitalletukset. Lyhyen koron sijoitukset soveltuvat lyhytaikaisiksi sijoituksiksi sekä turvasatamaksi korko- ja osakemarkkinoiden riskejä vastaan.

Pitkän koron sijoituksia ovat taas esimerkiksi perinteiset joukkovelkakirjalainat, eli joukkolainat (bondit), ja näihin sijoittavat sijoitusrahastot (laina-aika yli 12 kk). Perinteisessä joukkolainassa sijoittaja lainaa summan ennalta määrätyllä korolla muutamaksi vuodeksi lainanottajalle.

Lue lisää koroista:
http://www.investori.com/j/artikkelit/yleistae-sijoittamisesta/140-korkokayra-suhdannetulkkina

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2018 Investori.com.