Hyvätkään sijoitusvihjeet eivät takaa menestystä

9. Lisävinkkejä

Sijoitusvihjeiden seuraamisella on aina hintansa. Tätä kuvastaa hyvin Journal of Finance -lehdessä huhtikuussa 2001 julkaistu tutkimus: "Can Investors Profit from the Prophets? Security Analyst Recommendations and Stock Returns". Tutkijat Brad Barber, Reuven Lehavy, Maureen McNichols ja Brett Trueman kävivät läpi vuosilta 1985-1996 kaikkiaan yli 360.000 ammattilaisten laatimaa osakesuositusta.

Osakkeet jaettiin konsensussuositusten, 'keskimääräisten suositusten', mukaan viiteen luokkaan - vahvimmasta ostokandidaatista voimakkaimman myyntisuosituksen saaneisiin. Viiden, suositusten mukaan säännöllisesti tasapainotetun, salkun tuloksia verrattiin toisiinsa sekä yleiseen markkinakehitykseen.

Vahvimmista ostokandidaateista muodostettu salkku tuotti ajanjaksolla suurimman 18,8 prosentin keskituoton, kun taas vahvimmista myyntikandidaateista rakennettu salkku ylti vain 5,8 prosenttiin. Markkinatuotto vastaavalla ajanjaksolla oli 14,5 prosenttia. Suurin ennustusvoima oli pienissä yhtiöissä. Parissa sadassa suurimmassa yhtiössä tutkijat eivät löytäneet luotettavaa tuottoeroa eniten ja vähiten suositeltujen osakkeiden välillä.

Konsensussuosituksilla oli siis ennustusvoimaa, tutkijoiden mukaan vieläpä hämmästyttävän paljon. Suositusten hyödyntäminen edellytti kuitenkin sijoittajalta ripeää toimintaa analyysin julkistuksen jälkeen ja johti tutkijoiden käyttämässä mallissa hyvin aktiiviseen kaupankäyntiin. Tutkijat toteavatkin, että kun strategian edellyttämät kaupankäyntikustannukset otetaan huomioon, suositusten seuraamisella saavutettava ylisuuri tuotto katoaa. Ammattilaistenkaan laatimat vihjeet eivät siis välttämättä takaa trading-menestystä. Parhaiten sijoittaja hyödyntää tuoreita osakesuosituksia oman näkemyksen tukena myytäessä salkusta osakkeita tai hankittaessa siihen uusia.

Kokematon sijoittaja, olet vaarassa

9. Lisävinkkejä

Vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut professori Vernon Smith on tutkinut osakemarkkinan hintakuplien muodostumista. Hän antoi opiskelijoiden käydä osakekauppaa testiolosuhteissa kolmen dollarin arvoiseksi tiedetyillä osakkeilla. Useimmat opiskelijat selittivät strategiakseen pyrkiä ostamaan osakkeita alle oikean arvon ja myydä yli sen. Kaupankäynnin edetessä hinta kuitenkin nopeasti ylitti kolmen dollarin arvon, ja hintakupla alkoi muodostua. Hinnan jatkaessa sitkeästi nousuaan opiskelijat uskoivat nousutrendin jatkuvan. Jossakin vaiheessa testiolosuhteissa tultiin kuitenkin pisteeseen, jossa osakkeelle ei enää löytynyt ostajia, ja seurasi kurssiromahdus.

Kun testi uusittiin samalla opiskelijaryhmällä, seurasi jälleen hintakupla ja romahdus, joskin kooltaan pienempi kuin aikaisemmin. Vasta kolmannella testikerralla testiryhmä oli oppinut, ja osakkeen hinta liikkui kolmen dollarin paikkeilla. Testi toistettiin useilla testiryhmillä, jopa sijoitusalan ammattilaisilla, ja tulokset olivat vastaavia. Tosin ammattilaiset saiva aikaan muita ryhmiä suuremman kuplan, ja nopeammin.

Smithin tutkimuksesta voi lukea kaksi tärkeää opetusta: Ihmisillä on taipumus hakea trendejä ja uskoa aikaisemman kehityksen jatkuvan. Osakemarkkinoilla tämä johtaa ääritapauksissa hintakuplaan ja lopulta romahdukseen. Toiseksi sijoittajan aikaisempi kokemus romahduksesta auttaa hintakuplien välttämisessä.

Osinko ja osakekurssi

4. Osakesijoittaminen

Teoreettisesti osakkeen oikea arvo on kaikkien sijoittajille tulevaisuudessa tulevien osinkojen nykyarvo. Käytännössä teorian hyödyntäminen yksittäisen osakkeen arvonmääritykseen on vähintäänkin vaikeaa.

Tulevien osinkojen arviointi sisältää paljon epävarmuutta ja osinkojen nykyarvolaskennassa käytettävä sijoittajien kollektiivinen tuottovaatimuskin on hiukan epämääräinen käsite. Sijoittajan kannattaakin teoriasta oppia se, että pitkällä aikavälillä yhtiön tuloksen kasvu, ja siitä jaettavan osingon kasvu, määräävät yhtiön pörssikurssin kehityksen.

Lisää aiheesta osinko: Klikkaa.

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2017 Investori.com.