Lyhyet ja pitkät korot?

5. Korkosijoitukset

Puhuttaessa lyhyen tai pitkän koron sijoituksista tarkoitetaan oikeastaan lyhyttä tai pitkää laina-aikaa.

Lyhyt korko tarkoittaa yleensä ns. rahamarkkinasijoituksia, jolloin laina-aika on alle 12 kuukautta. Yksityissijoittajalle tarjolla olevat "rahamarkkinasijoitukset" ovat lyhyen koron rahastot ja erilaiset pankkitalletukset. Lyhyen koron sijoitukset soveltuvat lyhytaikaisiksi sijoituksiksi sekä turvasatamaksi korko- ja osakemarkkinoiden riskejä vastaan.

Pitkän koron sijoituksia ovat taas esimerkiksi perinteiset joukkovelkakirjalainat, eli joukkolainat (bondit), ja näihin sijoittavat sijoitusrahastot (laina-aika yli 12 kk). Perinteisessä joukkolainassa sijoittaja lainaa summan ennalta määrätyllä korolla muutamaksi vuodeksi lainanottajalle.

Lue lisää koroista:
http://www.investori.com/j/artikkelit/yleistae-sijoittamisesta/140-korkokayra-suhdannetulkkina

Varovaisenkin tulisi sijoittaa osakkeisiin

2. Sijoitussalkku

Pitkällä aikavälillä säästäjällä ei ole varaa olla ottamatta riskiä! Rahan pitäminen käteisenä kun on varma tapa hävitä. Kolmen prosentin inflaatiolla raha menettää puolet arvostaan jo 23 vuodessa. Hyvä sijoitustuotto onkin pitkällä aikavälillä keskeinen tekijä jo tarvittavan inflaatiosuojan takia.

Sijoitusmarkkinoilla suuremman odotetun sijoitustuoton vastapainona on käytännössä aina suurempi arvioitu riski. Tämän seurauksena rahoitusalan tutkijat ovat osoittaneet, että jopa hyvin varovaisen sijoittajan tulisi sijoittaa osa pitkän aikavälin varoistaan osakkeisiin tai osakerahastoihin. Useiden tutkimusten mukaan pörssiosakkeet tarjoavat sijoittajalle parhaan inflaatiosuojan, kun puhutaan todella pitkästä sijoitusajasta.

Erittäin varovaisenkin säästäjän tulisi siksi säästää pitkällä tähtäimellä 10-20 prosenttia sijoitusvaroistaan hajautettuun osakesalkkuun, osakerahastoon tai vastaavaan. Tulee sijoittaa voittaakseen, ei välttääkseen tappioita.

Lue myös: Investori - Sijoitussalkun rakentaminen

Verotus: hankintameno-olettama vai hankintameno?

8. Sijoittajan verotus

Veronalaista luovutusvoittoa laskettaessa myyntihinnasta vähennetään todellinen hankintameno ja mahdolliset kulut. Todellisen hankintamenon sijasta luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa voidaan käyttää myös ns. hankintameno-olettamaa.

Hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta alle 10 vuotta omistetulle omaisuudelle ja 40 % vähintään 10 vuotta omistetulle (TVL 46 §:n 1 mom).

Hyvin pitkään omistetulle omaisuudelle hankintameno-olettama on usein edullisin vaihtoehto, ja se on myös aina käytettävissä, jos hankintahintaa ei pystytä osoittamaan. Hankintameno-olettaman lisäksi ei voi enää tehdä muita vähennyksiä luovutusvoittoa laskettaessa.

Lisätietoja vero.fi -palvelusta:
https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Luovutusvoiton_maaran_laskeminen#Hankintameno-olettamax

Verovinkit on kirjoitettu tuloverolain mukaan verotettavan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän näkökulmasta.

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2017 Investori.com.