Koko pörssin osinkotuotto kertoo hintatasosta

4. Osakesijoittaminen

Efektiivistä osinkotuottoa koko pörssille (pörssiyhtiöiden jakamat osingot jaettuna osakkeiden markkina-arvolla) voi käyttää osakemarkkinan lämpömittarina.

Koska osakkeiden hinnat heiluvat huomattavasti enemmän kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot, kertoo osakemarkkinan efektiivinen osinkotuotto myös osakekurssien hintatasosta. Kun osakemarkkinan efektiivinen osinkotuotto on korkea, katsotaan osakkeiden olevan halpoja, ja päinvastoin.

Lisää asiaa osingoista:
http://www.investori.com/j/artikkelit/osakesijoittaminen/149-osingoilla-on-merkitystae

Missä nyt mennään?

Amerikkalaisen laajan osakeindeksin S&P 500:n osinkotuottoja voi tarkastella osoitteessa:
pages.stern.nyu.edu/~adamodar/New_Home_Page/datafile/spearn.htm

Esimerkiksi, S&P 500:n osinkotuotto on ollut alimmillaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 1.14 % vuonna 1999, jolloin osakkeet jälkikäteen arvioiden olivatkin hyvin kalliita.

Indeksiosuusrahastot (ETF) ovat edullisia

6. Indeksisijoitukset

Pörssissä listatut rahastot tai indeksiosuusrahastot (engl. Exchange Traded Fund, ETF) toimivat periaatteessa kuten sijoitusrahastot, mutta niiden osuuksilla käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan.

Perinteisesti indeksiosuusrahastot ovat passiivisesti hallinnoituja ja ne pyrkivät seuraamaan jonkin tietyn toimialan, arvopaperiluokan, maan tai vielä laajemman indeksikorin kehitystä. Markkinoille on tullut myös aktiivisesti hallinnoituja ETF:iä. Ostamalla ETF-osuuksia sijoittaja voi hankkia jopa satoja eri osakkeita vastaavan sijoituksen yhdellä pörssikaupalla, ja näin onkin mahdollista saavuttaa erittäin tehokas hajautus pienin kustannuksin. ETF-osuudet mahdollistavat haluttaessa myös aktiivisen kaupankäynnin.

Helsingin Pörssissä on toistaiseksi listattuna vain yksi ETF, OMXH25-indeksiosuusrahasto. Kotimaisen indeksiosuusrahaston lisäksi suomalaisen sijoittajan ulottuvilla ovat myös ulkomaisten kauppapaikkojen ETF-osuudet ulkomaankauppaa harjoittavien pörssivälittäjien kautta. Ulkomaisissa pörsseissä ETF:iä on tarjolla jo tuhansia, ja sijoituskohteiden kirjo on jopa laajempi kuin perinteisissä sijoitusrahastoissa.

ETF-osuuksilla voi nykyisin sijoittaa kustannustehokkaasti esimerkiksi kehittyville markkinoille, kiinteistösijoitusyhtiöihin tai vaikkapa kultaan. Tarjolla on myös lyhyeksi myyviä ETF:iä (ns. shorting fund), joiden arvo liikkuu osakemarkkinaa vastaan. Näiden kurssi siis nousee kun osakkeet laskevat, ja päinvastoin.

Lue myös: Investori - Mikä ETF-rahasto?

Lisätietoja ETF-rahastoista: FIVA - ETF

Osakkeiden päiväkauppa ei sovi useimmille

4. Osakesijoittaminen

Osakkeiden päiväkauppa tarkoittaa hyvin nopeaa osakkeiden ostamista ja myymistä. Osakkeet pyritään yleensä ostamaan ja myymään saman päivän aikana, tai myynti tapahtuu viimeistään parin päivän sisällä. Päiväkauppiaat, ns. traderit, pyrkivät reagoimaan nopeasti uutisiin ja hyödyntämään osakkeiden hinnoitteluvirheitä.

Kärjistäen voidaan sanoa, että pidemmän aikavälin sijoittajat "lyövät vetoa" pörssiyhtiöiden kehityksen puolesta, mutta päiväkauppiaat kilpailevat toisiaan vastaan.

Monet piensijoittajat tuntuvat ajattelevan, että päiväkaupalla voi tehdä helposti rahaa. Todellisuudessa rahan tekeminen päiväkaupalla on erittäin vaativaa. Esimerkiksi amerikkalaisten tutkijoiden Douglas Jordanin ja David Dilzin tutkimus paljasti, että vuosina 1998 ja 1999 vain 36% heidän läpikäymistään 324 tradereista teki päiväkaupalla rahaa, vaikka osakekurssit samaan aikaan nousivat voimakkaasti.

Monet tradereista käyttävät hyvin riskipitoisia strategioita, kuten luottoa osakkeiden hankkimiseksi ja osakkeiden lyhyeksi myyntiä. Riskipitoiset strategiat tuottavat suuria voittoja, kun kurssit kehittyvät päiväkauppiaan odotusten mukaisesti. Mutta pahimmillaan velan käyttö voi myös pyyhkäistä pois traderin koko oman pääoman, jos markkinat kääntyvät peluria vastaan.

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2018 Investori.com.