Halvat ja kalliit osakkeet

9. Lisävinkkejä

Talouslehdet listaavat usein osakkeita P/E-luvun (price/earnings -luku, osakkeen hinta suhteessa osakekohtaiseen tulokseen) avulla edullisuusjärjestykseen. Vaikka P/E-luku kertookin, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeesta suhteessa yhtiön edelliseen tulokseen, tai suhteessa ennakoituun tulokseen (tunnusluvun laskutavasta riippuen), ei se yksinään kerro juuri mitään osakkeen edullisuudesta.

P/E-luvun voi tulkita kuvastavan yhtiön osakkeen hintaan ladattuja yhtiön tuloksen kasvuodotuksia. Jos nämä kasvuodotuksen toteutuvat, on osake oikein hinnoiteltu tunnusluvun suuruudesta riippumatta. Osake voi yhtä hyvin osoittautua myös kalliiksi, vaikka P/E-luku olisi ollut ostohetkellä hyvinkin pieni.

Tutkimusten mukaan matalan P/E-luvun osakkeet ovat tuottaneet sijoittajille paremmat tuotot kuin korkean P/E-luvun osakkeet. Tämä koskee kuitenkin ?keskimääräistä? tilannetta, jossa on muodostettu sijoitussalkkuja korkean P/E:n ja matalan P/E:n osakkeista, eikä sitä voi yleistää yksittäisen osakkeen kohdalla.

Parhaimmillaan P/E-luku soveltuu saman toimialan, mielellään suurin piirtein samankokoisten, yhtiöiden keskinäiseen vertailuun. Yhtiön ja osakkeen tunnuslukuja tarkastellessa on myös aina syytä tutkia usean tunnusluvun antamaa kuvaa samanaikaisesti. Sille, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan toisesta yhtiöstä enemmän kuin toisesta, löytyy yleensä yhtiön tunnusluvuista hyvä syy.

Lisää aiheesta P/E-luku: Klikkaa.

Osakkeiden kurssilasku on toistuva ilmiö -- varaudu siihen

4. Osakesijoittaminen

Osakesijoittajan on syytä tottua kurssilaskuihin. Pitkäaikainen kurssilasku, ns. bear-market, kun ei ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö. Bear-market määritellään yleensä yli kaksi kuukautta kestäväksi yleiseksi kurssilaskuksi, jolloin pudotusta kertyy vähintään 20 prosenttia.

Pitkässä tilastossa (1970-2007) näitä laskukausia on ollut Helsingin arvopaperipörssissä kuusi kappaletta. Keskimääräinen kurssilasku HEX-portfolioindeksillä (nyk. OMXHCAP) mitaten on ollut 44 prosenttia, ja kurssilaskun kesto keskimäärin 27 kuukautta. Sijoittaja kohtaa siis karhun keskimäärin kerran kuudessa vuodessa.

Reilun kahden vuoden keskimääräistä laskukautta kompensoi pitkä keskimääräinen kurssinousu. Keskimääräinen kurssinousu 'nousukaudella' (ns. bull-market) em. indeksille on ollut peräti 220 prosenttia, ja keskimääräinen kesto reilut kolme vuotta.

Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että edellinen kuvaus on voimakas yksinkertaistus osakemarkkinoista. Markkinatrendit voidaan luotettavasti tunnistaa vasta jälkikäteen, joten kukaan ei pysty jatkuvasti ostamaan pohjalla ja myymään huippuhintaan. Paras tapa varautua kurssilaskuun onkin rakentaa oman riskinsietokyvyn mukainen sijoitussalkku, jolla pärjää kaikissa markkinatilanteissa.

Paniikissa ei pidä myydä

7. Vältä virheet

Suuret kurssilaskut ovat lähes poikkeuksetta kehnoin mahdollinen ajankohta myydä osakkeita. Markkinoilta saatava hinta on heikko, ja paniikissa tehdään huonoja ratkaisuja.

Pörssiromahdukset voikin nähdä massiivisina varallisuudensiirtoina: ne jotka myyvät paniikissa, tai ovat pakotettuja myymään, menettävät, ja ne jotka uskaltavat ostaa, voittavat osuuksia hyvissä yhtiöissä halpaan hintaan.

Paniikki markkinoilla tarjoaakin kylmäveriselle sijoittajalle herkullisen ostotilaisuuden. Kuten mestarisijoittaja Warren Buffett toteaa: "Ole pelokas kun muut ovat ahneita, ja ahne kun muut ovat pelokkaita".

Lue myös: Investori - Pörssisyklin yhdeksän vaihetta

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2017 Investori.com.