Today's TEDTalk: Shlomo Benartzi on the behavioral economics of why it's easier to say you'll save for your retirement next week than right now, and how to use that knowledge.

Maaliskuun 26 päivä siirrytään taas Suomessa kesäaikaan, jolloin kelloja siirretään sunnuntaiaamuna kello kolmesta kello neljään.

Tästä linkistä löytyy tietoja kesäaikaan siirtymisestä ympäri maailmaa.
https://www.timeanddate.com/time/dst/2017.html

Kellon muuttaminen ja heräämisrytmin siirtyminen sotkee monien unirytmiä. On jopa arveltu, että kellon siirrot vaikuttaisivat pörssikursseihin, koska kellon siirrosta häiriintyneet traderit olisivat teorian mukaan kyseisen viikonlopun jälkeisenä maanantaina tavallista varovaisempia.

Tämä ns. kesäaika-ilmiö (daylight-saving time effect) olisi saman tyyppinen kuin ns. maanantai-ilmiö, eli osakkeiden tuotto olisi vertailupäiviä heikompi ja volatiliteetti (hinnan muutokset) suurempi. Ilmiön ennakoitiin aikoinaan olevan jopa useita kertoja maanantai-ilmiön kokoinen, mutta myöhemmin ilmiö on kokonaan kyseenalaistettu.

Tutkijat Kamstra, Kramer ja Levi esittivät ensimmäisenä kesäaika-ilmiön olemassaolon. Myöhemmissä tutkimuksissa tilastollisilla malleilla ilmiötä ei löytynyt(1), mutta keskustelu sen olemassaolosta jatkuu(2).

(1) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20524568
(2) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21323146

Kauppalehti siteerasi 27.4.13 Financial Timesin uutista, jossa kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan tiettyjen hakusanojensanojen volyymin muutoksia google-haussa voidaan käyttää osakekurssien kehityksen ennustamiseen.

Tarkkaavaiset Investorin lukijat ovat saaneet tämän idean jo vuosia sitten. Investorissa kirjoitettiin 16.1.2009 ideasta yhdistää Google trends hakusanavolyymi kurssitapahtumiin. Lyhyessä jutussa ennakoitu tekninen trading-sääntö on nyt kehitetty ja alla olevassa CNN uutisvideossa kerrotaan sen tuloksista.

Investorin juttu: Google trends kertoo mikä kiinnostaa (16.1.2009)
http://www.investori.com/b/index.php/toimitus/2009/01/16/google-trends-kertoo-mikae-kiinnostaa

CNN uutisvideo:
http://edition.cnn.com/video/?/video/business/2013/04/29/qmb-intv-moat.cnn#/video/business/2013/04/29/qmb-intv-moat.cnn

Tutkimus: Quantifying Trading Behavior in Financial Markets Using Google Trends
http://www.nature.com/srep/2013/130425/srep01684/full/srep01684.html

Yale University:n professori John Geanakoplos selvittää talouskuplien syntyä ja mahdollista ehkäisyä Yalen avoimessa yliopistossa ”econ 251 finance theory” -kurssiin kuuluvalla luennolla. Geanakoplos on puhunut mallista jo vuodesta 2000 lähtien, mutta talouskriisit ovat tehneet sen entistäkin ajankohtaisemmaksi ja laajemmin käsitellyksi.

Geanakoplos ”leverage cycle” -teoriassa keskeistä on velkavipu ja markkinoiden takaisinkytkentä (feedback). Markkinoilla vallitsee mallissa takaisinkytkentä, jossa positiiviset uutiset lisäävät sijoituskohteiden hintaa, luottomahdollisuuksia ja tuovat uusia ostajia/ pääomaa markkinoille.

Feedback toimii myös toiseen suuntaan, kun markkinat romahtavat. Velkavivun kasvu (talouden tasolla arvopaperiluokassa) lisää kuplan riskiä, ja toisaalta velan romahtaminen vie hinnat ja talouden alas keskinäisten riippuvuuksien kautta. Melko samantyyppisen näkemyksiä kuplista on esittänyt myös kuuluisa sijoittaja George Soros (The Alchemy of Finance).

Videolla Geanakoplos haastaa kuuluisan ekonomistin Robert Shillerin näkemyksen, että sijoittajat olisivat irrationaalisen innokkaita (irrational exuberance) sijoittamaan ja kuplat johtuisivat täysin epärationaalisista odotuksista. Geanakoplos sen sijaan pitää sijoittajia rationaalisina: he osasivat odottaa esimerkiksi asuntokuplan puhkeamista ja tilanteen pahenemista, mutta olivat valmiita sijoittamaan rahaa markkinoille, koska näkivät laskun tuovan ansaintamahdollisuuksia.

Edellinen saattaa kuulostaa akateemiselta hiustenhalkomiselta, mitä se varmasti tietyssä mielessä onkin. Joka tapauksessa leverage cycle -mallissa sijoittajat odottavat vaikeuksia, mutta aliarvioivat vaikeuksien kerrannaisvaikutukset. Samaan aikaan kun sijoitusinstrumentin hinta laskee, kiristyy luototus ja uusia pakkomyyjiä tulee markkinoille vakuuksien puutteessa. Huonot uutiset huonontavat ilmapiiriä entisestään ja entisestään syvenevä syöksykierre on valmis. Lopulta sijoitusinstrumentit ovat halpoja, mutta lainarahan saanti mahdotonta ja talous romahtaa kysynnän tyrehtyessä.

Ratkaisuksi ongelmaan Geanakoplos esittää maksimi velkavivun sääntelyä eri sijoitusinstrumenteissa hallituksen/ keskuspankin toimesta. Hyvinä aikoina velkavivun käyttöä säännösteltäisiin ja huonoina aikoina siihen kannustettaisiin.

Shokeeraavaa on ettei eri arvopaperiluokkien velkavivusta kansantalouden tasolla ole ennen kerätty kattavaa tietoa julkaistavaksi. Esityksen mukaan keskuspankki seuraisi ja tarvittaessa puuttuisi velkavivun käyttöön samoin kuin se nyt pyrkii säätelemään korkotasoa.

Esitetyt ajatukset liittyvät mielenkiintoisesti myös Suomessa käytyyn keskusteluun asuntoluottojen katosta (minimi omarahoitusosuus) ja yhtäläisyyksiä voi nähdä myös eurokriisiin.

Yalen kurssin kotisivu on:
http://oyc.yale.edu/economics/econ-251