Heinäkuussa 2011 voimaan saatettava sijoitusrahastodirektiivin muutos eli ns. UCITS (1) IV -direktiivi uudistaa sijoitusrahastojen sääntelyä. Direktiivi helpottaa rahasto-osuuksien tarjontaa rajojen yli ja asettaa uusia vaatimuksia rahastoista sijoittajille annettaville tiedoille.
Keskeiset muutokset

UCITS IV -direktiivillä muutetaan nykyistä sijoitusrahastodirektiiviä seuraavasti:

• Otetaan käyttöön ns. rahastoyhtiöpassi, jonka perusteella kotijäsenvaltiossaan toimiluvan saanut rahastoyhtiö voi perustaa ja hoitaa sijoitusrahastoja toisessa jäsenvaltiossa joko sivuliikkeen kautta tai rajan yli -palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla. Jatkossa rahastoyhtiö voi myös sijaita eri valtiossa kuin rahaston kotivaltiossa. Rahastoyhtiöpassin myötä rahastoyhtiöiden riskienhallinnalle asetetaan nykyistä tarkempia vaatimuksia.
• Rahasto-osuuksien tarjontaa rajojen yli helpotetaan tuntuvasti. Markkinoinnin aloittamista koskevan ilmoitusprosessin määräaikoja lyhennetään ja vaadittavaa materiaalia sekä käännösvaatimuksia karsitaan.
• Yksinkertaistettu rahastoesite korvataan sijoittajalle annettavilla avaintiedoilla (Key Information Document, KID). Näillä tarkoitetaan vakiomuotoista yleiskielistä asiakirjaa, joka sisältää rahaston keskeiset tiedot: sijoituspolitiikan ja sijoitustavoitteen, synteettisen riski/tuottomittarin, kulut sekä tuottohistorian. Tämä kaksisivuinen asiakirja on ainoa, joka jatkossa vaaditaan kohdevaltion kielellä.
• UCITS-rahastojen fuusiot rajojen yli mahdollistuvat. Fuusioitavien yhteissijoitusyritysten erilainen juridinen muoto ei ole este fuusiolle.
• Mahdollistetaan master-feeder-rakenne myös UCITS-rahastoilla. Tällaisessa rakenteessa ns. feeder rahasto voi sijoittaa kaikki varansa master-rahastona toimivaan UCITS-rahastoon samassa tai toisessa jäsenvaltiossa. Tavoitteena on kasvattaa sijoitusrahastojen kokoa ja siten saavuttaa skaalaetuja rahastojen hallinnoinnissa. Nykyisin tällainen järjestely on ollut mahdollinen Suomessa vain erikoissijoitusrahastoille, ja sitä on käytetty erityisesti ulkomaisille osakemarkkinoille sijoittamiseen.
• Vahvistetaan kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyötä. Jatkossa esim. rahastoyhtiön kotivaltion viranomainen hoitaa rahaston markkinoinnin aloittamiseen toisessa jäsenvaltiossa liittyvän tietojenvaihdon isäntävaltion viranomaisen kanssa. Suuri osa tietojenvaihdosta toteutetaan sähköisesti.

Lähde: Finanssivalvonta