Useat tutkimukset osoittavat, kuinka persoja sijoittajat ovat sijoituskohteiden aikaisemmalle menestykselle ja kuinka vahingollista eilispäivän tuottojen metsästys käytännössä on. Onko sijoittajien taipumukselle tavoitella menneitä tuottoja jokin syvempi selitys psyyken tasolla?

Ekonomisti ja Harvard Business Schoolin entinen professori Terry Burnham uskoo, että näin on. Burnham haastaa kirjassaan (Mean Markets and Lizard Brains, Wiley 2005) perinteisen ajattelun, jonka mukaan sijoittajat ovat kylmäpäisiä, rationaalisia päätöksentekijöitä. Hänen mukaansa päätöksiimme vaikuttavat muinaiset ihmislajille ominaiset, usein alitajuiset ajatusprosessit, joita hän nimittää ”liskoaivoiksi”.

Juuri liskoaivoja Burnham pitää syyllisinä virheellisiin sijoituspäätöksiin: ”Meidän aivomme, kuten meidän kehomme, heijastavat esi-isiemme elinympäristöä. Liskoaivot ovat erityinen trendejä etsivä, taaksepäin katsova järjestelmä, joka auttoi meitä onnistuneesti kokoamaan ruokaa ja toistamaan menestyksellisiä toimintamalleja. Tämä järjestelmä auttoi esi-isiämme selviytymään ja lisääntymään, mutta sijoitusmarkkinoilla taaksepäin katsovasta järjestelmästä rangaistaan. Liskoaivojen historiatietoon perustuvat toimintamallit saavat meidät helposti ostamaan markkinan huipulla ja myymään pohjalla.”

Listautumisantien määrä kertoo yleisestä pörssiosakkeiden arvostuksesta. Yleensä suurimmat määrät yhtiöitä listataan pörssiin kurssinousun lähestyessä huippuaan. Kun osakkeiden kysyntä on suurimmillaan, sijoittajien rahaa riittää hyvin uusiinkin yhtiöihin.

Kurssien laskiessa vähenevät listautumiset, ja yhtiöitä todennäköisemmin poistuu pörssistä mm. yritysostojen takia. Esimerkiksi vuonna 2001 Helsingin arvopaperipörssiin listattiin vielä yhdeksän uutta yhtiötä. Vuonna 2003 pörssiin listattiin vain yksi yhtiö ja saamaan aikaan listoilta poistui viisi yhtiötä (lähde: www.hex.fi).