Kategoria: "4. Osakesijoittaminen"

Osakkeiden päiväkauppa ei sovi useimmille

4. Osakesijoittaminen

Osakkeiden päiväkauppa tarkoittaa hyvin nopeaa osakkeiden ostamista ja myymistä. Osakkeet pyritään yleensä ostamaan ja myymään saman päivän aikana, tai myynti tapahtuu viimeistään parin päivän sisällä. Päiväkauppiaat, ns. traderit, pyrkivät reagoimaan nopeasti uutisiin ja hyödyntämään osakkeiden hinnoitteluvirheitä.

Kärjistäen voidaan sanoa, että pidemmän aikavälin sijoittajat "lyövät vetoa" pörssiyhtiöiden kehityksen puolesta, mutta päiväkauppiaat kilpailevat toisiaan vastaan.

Monet piensijoittajat tuntuvat ajattelevan, että päiväkaupalla voi tehdä helposti rahaa. Todellisuudessa rahan tekeminen päiväkaupalla on erittäin vaativaa. Esimerkiksi amerikkalaisten tutkijoiden Douglas Jordanin ja David Dilzin tutkimus paljasti, että vuosina 1998 ja 1999 vain 36% heidän läpikäymistään 324 tradereista teki päiväkaupalla rahaa, vaikka osakekurssit samaan aikaan nousivat voimakkaasti.

Monet tradereista käyttävät hyvin riskipitoisia strategioita, kuten luottoa osakkeiden hankkimiseksi ja osakkeiden lyhyeksi myyntiä. Riskipitoiset strategiat tuottavat suuria voittoja, kun kurssit kehittyvät päiväkauppiaan odotusten mukaisesti. Mutta pahimmillaan velan käyttö voi myös pyyhkäistä pois traderin koko oman pääoman, jos markkinat kääntyvät peluria vastaan.

Osakkeiden kurssilasku on toistuva ilmiö -- varaudu siihen

4. Osakesijoittaminen

Osakesijoittajan on syytä tottua kurssilaskuihin. Pitkäaikainen kurssilasku, ns. bear-market, kun ei ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö. Bear-market määritellään yleensä yli kaksi kuukautta kestäväksi yleiseksi kurssilaskuksi, jolloin pudotusta kertyy vähintään 20 prosenttia.

Pitkässä tilastossa (1970-2007) näitä laskukausia on ollut Helsingin arvopaperipörssissä kuusi kappaletta. Keskimääräinen kurssilasku HEX-portfolioindeksillä (nyk. OMXHCAP) mitaten on ollut 44 prosenttia, ja kurssilaskun kesto keskimäärin 27 kuukautta. Sijoittaja kohtaa siis karhun keskimäärin kerran kuudessa vuodessa.

Reilun kahden vuoden keskimääräistä laskukautta kompensoi pitkä keskimääräinen kurssinousu. Keskimääräinen kurssinousu 'nousukaudella' (ns. bull-market) em. indeksille on ollut peräti 220 prosenttia, ja keskimääräinen kesto reilut kolme vuotta.

Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että edellinen kuvaus on voimakas yksinkertaistus osakemarkkinoista. Markkinatrendit voidaan luotettavasti tunnistaa vasta jälkikäteen, joten kukaan ei pysty jatkuvasti ostamaan pohjalla ja myymään huippuhintaan. Paras tapa varautua kurssilaskuun onkin rakentaa oman riskinsietokyvyn mukainen sijoitussalkku, jolla pärjää kaikissa markkinatilanteissa.

Mikä uhkaa rahojasi ensi kuussa?

4. Osakesijoittaminen, 9. Lisävinkkejä

Pörssikurssit eivät kehity tasaisesti vuoden mittaan. Jotkut kuukaudet ovat todennäköisesti osakkeille suotuisampia kuin toiset. Osakekauppoja suunnitteleva voi harkintansa mukaan huomioida kuukausivaihtelun ostojen ja myyntien ajoituksessa.

Syyskuu on keskimäärin osakkeille hyvin heikko kuukausi. Niin suomalaisissa kuin yhdysvaltalaisissakin tilastoissa se on osakkeille vuoden huonoin kuukausi.

Syyskuu-ilmiö on tilastoissa melkoisen voimakas. Syyskuu on ainoa kuukausi, jolloin maailman osakkeiden tuottoa kuvaava indeksi on ollut keskimäärin negatiivinen (Jeremy J. Siegel, Stocks for the Long Run). Varsinaista syytä syyskuun heikkoudelle ei tunneta ja syitä onkin haettava markkinapsykologiasta. Ehkä syksyn lyhenevät päivät masentavat osakekauppiaat ja pörssikurssit.

Pitkän aikavälin sijoittajan ei toki kannata heikkojen kuukausien pelossa lähteä joka vuosi osakkeitaan myymään. Kulut ja realisoituvat verot söisivät pitkän aikavälin tuottoa enemmän kuin etua saavutetaan. Lisäsijoituksia tehdessä ajoitusta voi kuitenkin harkita.

On hyvä muistaa, että osaketuottojen kuukausivaihtelut ovat vain tilastollisia keskiarvoja, eivät varsinaisia ennusteita. Historiallinen kuukausi-ilmiö voi tulevaisuudessa myös poistua.

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2018 Investori.com.