Tutkijat ovat havainneet, ettei sijoittajan hyötyfunktio ole symmetrinen tappioiden ja voittojen suhteen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että 1 000 euron sijoitustappio aiheuttaa enemmän mielipahaa kuin 1 000 euron voitto mielihyvää. Voisi siis sanoa, että sijoittajat haluavat välttää tappioita enemmän kuin tavoitella voittoa.

Sijoittajan suhtautuminen tuoton tavoitteluun ja mahdollisiin sijoitustappioihin on tietenkin yksilöllistä. Tutkimusten mukaan sijoittajat haluavat kuitenkin keskimäärin enemmän välttää tappioita kuin hakea tuottoa. Jotkut ekonomistit käyttävät yksinkertaistettua 2:1 nyrkkisääntöä: euron tappio aiheuttaa kaksinkertaisen mielipahan euron voiton tuomaan mielihyvään verrattuna.

Haitalliseksi tämä tappiokammoksikin kutsuttu taipumus muodostuu, kun se vääristää päätöksentekoa. Pahimmillaan pelko virheellisestä sijoituspäätöksestä ja siitä seuraavasta katumuksesta voi estää sijoittajaa tekemästä mitään päätöksiä. Mielenrauhan säilyttämiseksi suuriakin varoja saatetaan esimerkiksi pitää pankin normaalilla käyttötilillä.

Valitettavasti sijoitusten välttäminen ei kuitenkaan poista riskiä. Rahan pitäminen käteisenä kun on varma tapa hävitä. Kolmen prosentin inflaatiolla raha menettää puolet ostovoimastaan 23 vuodessa. Pelkästään omaisuuden reaaliarvon säilyttäminen edellyttää jo kohtuullista sijoitustuottoa.