Lyhyet ja pitkät korot?

5. Korkosijoitukset

Puhuttaessa lyhyen tai pitkän koron sijoituksista tarkoitetaan oikeastaan lyhyttä tai pitkää laina-aikaa.

Lyhyt korko tarkoittaa yleensä ns. rahamarkkinasijoituksia, jolloin laina-aika on alle 12 kuukautta. Yksityissijoittajalle tarjolla olevat "rahamarkkinasijoitukset" ovat lyhyen koron rahastot ja erilaiset pankkitalletukset. Lyhyen koron sijoitukset soveltuvat lyhytaikaisiksi sijoituksiksi sekä turvasatamaksi korko- ja osakemarkkinoiden riskejä vastaan.

Pitkän koron sijoituksia ovat taas esimerkiksi perinteiset joukkovelkakirjalainat, eli joukkolainat (bondit), ja näihin sijoittavat sijoitusrahastot (laina-aika yli 12 kk). Perinteisessä joukkolainassa sijoittaja lainaa summan ennalta määrätyllä korolla muutamaksi vuodeksi lainanottajalle.

Lue lisää koroista:
http://www.investori.com/j/artikkelit/yleistae-sijoittamisesta/140-korkokayra-suhdannetulkkina

Riskitön sijoitus

9. Lisävinkkejä


Valokuva Investori

Oman asuntolainan nopeampi lyhentäminen ei ehkä vaikuta mielenkiintoiselta sijoitukselta. Riskiä karttavalle varovaiselle sijoittajalle se voi kuitenkin olla varteenotettava vaihtoehto.

Asuntolainan nopeampaa lyhentämistä kun voi pitää hyvin matalariskisenä sijoituksena. Suurempi maksu voi tiputtaa pitkissä lainoissa vuosia pois maksuajasta. Nopea lainan lyhentäminen tuo lopulta omaan talouteen runsaasti liikkumavaraa ja vähentää myös osaltaan altistumista korkojen nousun riskille.

Tämän säästömuodon edullisuus riippuu pitkälti sijoittajan omista mieltymyksistä sekä siitä, millaisia vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja hän haluaa harkita. Myös asuntolainan koron verovähennys vaikuttaa arviointiin.

Lue myös: Investori - Sijoittaisinko asuntoon?

Antaako tuleva tammikuu suuntaa koko vuodelle?

9. Lisävinkkejä

Tammikuussa todennäköisyys osakkeiden kurssinousulle on tilastojen mukaan suurimmillaan, ja myös joulukuu on osakkeille usein hyvin vahva kuukausi. Yhdysvalloissa se on ollut tammikuun veroinen ja viime vuosikymmeninä jopa tuottoisampi. Pitkä suomalainen tilasto näyttää, että joulukuu on vuoden seitsemänneksi tuottoisin kuukausi.

Tämä ns. tammikuu-ilmiö on havaittu lähes kaikissa pörsseissä, myös Helsingissä. Ilmiö liittyy merkittävästi pieniin yhtiöihin, jotka ovat usein laskeneet joulukuussa. Suomalaisessa tutkimuksessa on lähes 30 vuoden aikasarjalla havaittu jopa kolmasosan osakkeiden vuositason tuotosta tulevan lyhyellä ajalla vuodenvaihteen molemmin puolin. Tosin suurimmat erot ovat olleet vanhimmissa tilastoissa.

Tammikuu-ilmiötä selitetään verotukseen ja sijoitussalkkujen raportointiin liittyvillä olettamuksilla. Salkunhoitajat haluavat vähentää salkustaan korkeariskisiä pienyhtiöitä ennen vuodenvaihteen raportointia ja hankkia ne takaisin tammikuussa. Vero-olettamuksen mukaan taas tappiollisia osakkeita myydään joulukuussa verotuksessa vähennyskelpoisten tappioiden realisoimiseksi.

Jotkut uskovat tammikuun kehityksen ennustavan koko pörssivuoden kulun. "As goes January, so goes the year" -- niin kuin tammikuu, siten koko pörssivuosi -- kuuluu sanonta Wall Streetillä. Toistaiseksi ennuste onkin ollut varsin osuva. Esimerkiksi vuodesta 1950 vuoteen 2004 osakeindeksi S&P 500 on noussut 35 kertaa tammikuussa. Noista 35 vuodesta 31 tapauksessa indeksi on kehittynyt positiivisesti myös loppuvuoden osalta.

On hyvä muistaa, että osaketuottojen kuukausivaihtelut ovat vain tilastollisia keskiarvoja, eivät varsinaisia ennusteita. Historiallinen kuukausi-ilmiö voi tulevaisuudessa myös poistua.

Yhteydenotto / Apua. ©1998 - 2017 Investori.com.